Pääkonsuli Erja Tikka seuraa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria Pohjois-Saksassa. Blogissaan hän kertoo suomalais-saksalaisesta yhteistyöstä, tärkeimmistä tapahtumista Saksassa kuten myös omista kokemuksistaan ja vaikutelmistaan. Ja te, hyvät lukijat, olette tervetulleita antamaan kommentteja!
Sain kunnian heiluttaa puheenjohtajan nuijaa, kun Saksan suomalaisseurakuntien edustajat kokoontuivat maaliskuun puolivälissä Hampuriin pitämään vuosikokoustaan.
Saksassa toimii 17 suomalaista seurakuntaa. Niiden työtä koordinoi ja tukee Hannoverista käsin Suomalaisen kirkollisen työn keskus SKTK, jonka vuosikokouksesta siis oli kysymys. Paikalla Hampurin merimieskirkolla oli viitisenkymmentä virallista edustajaa ja muuta kokousvierasta. Viralliset seurakuntiensa edustajat taisivat kaikki olla naisia – mikä kuvastaa saksansuomalaisia hyvin. Myös suomalaisseurakuntia palvelevista viidestä papista enemmistö on naisia.
Vuosikokouksessa hyväksyttiin mm. tämän vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma ja valittiin SKTK:n johtohenkilöt. Seurakuntien ja pappien toimintaa rahoittavat ja tukevat sekä Saksan evankelinen kirkko että Suomen evankelisluterilainen kirkko 25 vuotta sitten solmitun yhteistyösopimuksensa pohjalta. Vastaavasti tuetaan Suomessa toimivia saksalaisseurakuntia.
Suomalaisseurakunnissa on jäseniä yhteensä 8200 eli ne tavoittavat hyvin suuren osan Saksassa pysyvästi asuvista yli 13 000 suomalaisesta. Viime mainitussa luvussa eivät ole mukana kaksoiskansalaiset eivätkä väliaikaisesti Saksaan opiskelemaan tai työkomennuksille saapuneet. Suurimmat suomalaisseurakunnat ovat Frankfurtissa, Kölnissä, Münchenissä ja Berliinissä. Täällä Hampurin seudulla suomalaiset toimivat Pohjois-Saksan merimieskirkon piirissä, joka on osa Suomen Merimieskirkkoa. Pohjois-Saksan pappi Päivi Vähäkangas toimii vuosi sitten käynnistetyn yhteistyön mukaisesti sekä Bremenin, Kielin ja Lyypekin seurakuntien että Merimieskirkon pappina.
Seurakuntien päätehtävä on alueellaan asuvien suomalaisten ja heidän perheidensä äidinkielisen sielunhoidon ja seurakuntaelämän järjestäminen sekä jäsentensä tukeminen elämän kriiseissä ja ongelmatilanteissa. Samalla seurakunnat tekevät merkittävää kulttuurityötä suomalaisuuden ylläpitämiseksi. Niiden yhteydessä toimivat kielikoulut ovat vuosikymmenien ajan opettaneet jo tuhansille saksalaissuomalaisten perheiden lapsille suomenkieltä ja suomalaista kulttuuria.
30 vuotta sitten käynnistettiin myös saksalaissuomalaiset rippikoululeirit, joita pidetään kesäisin Suomessa. Juhlavuoden kunniaksi seurakunnat yrittävätkin tänä vuonna tavoittaa mahdollisimman suuren osan näille ”Sasu-ripareille” kolmen vuosikymmenen aikana osallistuneista. Tärkeä osa seurakuntien toimintaa on myös naapuriapu eli ystävänpalvelusten tarjoaminen sairauden, yksinäisyyden tai muiden elämän eri vaiheiden ongelmien kanssa painiskeleville. Kaukana synnyinmaasta ja sukulaisista on toinen suomalainen myötäeläjänä arvokas asia.
Seurakunnat järjestävät myös joulumyyjäisiä, urheilutapahtumia, itsenäisyyspäivä- ja juhannusjuhlia, kantapöytätapaamisia, seminaareja ja kulttuuritilaisuuksia. Siten ne heijastavat Suomi-tietoa ja suomalaisuuden sanomaa jäsenkuntaansa paljon laajemmalle.
Saksalaissuomalaiset nuoret ovat muodostaneet seurakuntatoiminnan rinnalle oman yhteisönsä leireineen ja muine tapahtumineen.
Kokouksessa sain kuulla, miten seurakunnat pyrkivät pitämään mukaan tulon kynnyksen mahdollisimman matalana. Toimintaan osallistuvilta ei edellytetä aktiivista uskovaisuutta tai edes kirkkoon kuulumista ja työn muodot halutaan pitää ajanmukaisina. Niinpä SKTK:lla on perinteisen Rengas-lehden lisäksi luonnollisesti myös verkkosivut ja facebook-sivut, samoin kuin useimmilla seurakunnilla.
Totesin kokousta päättäessäni, että ulkosuomalaisyhteisöjen merkitys Suomen tunnetuksi tekemisessä ja suomalaisen kulttuurin edistämisessä korostuu entisestään, kun ulkoministeriö joutuu säästötarpeista johtuen supistamaan edustustoverkkoaan – niin kuin nyt Pohjois-Saksassa. Suomea ulkomailla virallisesti edustavien tahojen, suurlähetystöjen, kulttuuri-instituuttien, Finnpron ja muiden taloussuhteita edistävien organisaatioiden yhteistyötä on ryhdytty tehostamaan Team Finland-joukkueiksi. Ulkosuomalaisyhteisöt, kuten seurakunnat antavat oman arvokkaan panoksensa tähän työhön osana yhteistä Suomi-joukkuetta.
Kutsuin Hampuriin eri puolilta Saksaa saapuneet kokousedustajat myös vastaanotolle virka-asuntoon. Kotoiset suupalat maistuivat ja iloinen puheensorina täytti talon. Saksan suomalaisen seurakuntatoiminnan monipuolisuutta kuvannee, että juhlistimme iltaa laulamalla yhdessä sekä kaikille lapsuudesta tutun virren Mä silmät luon ylös taivaaseen että Satumaa-tangon.
Erja Tikka, 19.3.2013
Kommentit (1)
Kun ministerit nykyään tulevat vierailulle, he viipyvät vain päivän ja se on aikataulutettu miltei minuutilleen. Valtiovarainministerimme ja varapääministerimme Jutta Urpilainen teki juuri tällaisen tehovierailun Hampuriin 15. helmikuuta. Oman jännityksensä järjestelyille loi Hampurin lentokentän turvatarkastajien lakko, jonka vuoksi lentoja peruutettiin. Niinpä ministeri joutui koukkaamaan kotimatkalle Berliinin kautta, jonne onneksi pääsee junalla vajaassa 2 tunnissa.
Valtiovarainministeri tapasi Suomi-talossa piipahduksen jälkeen Hampurin arvovaltaisen kauppakamarin johtoa, keskusteli Hampurin 1. pormestarin Olaf Scholzin kanssa, nautti pikalounaan virka-asunnossani ja antoi samalla haastattelun Die Zeit-lehdelle. Lopuksi, vierailun kohokohtana, hän kävi peräti parin tunnin ajatustenvaihdon entisen liittokanslerin Helmut Schmidtin kanssa.
Kauppakamarissa keskusteltiin tietysti taloudesta, jonka näkymät Hampurissa ja Pohjois-Saksassa ovat kohtuullisen hyvät, huolimatta siitä että osavaltiolle keskeisen sataman konttiliikenteen kasvuluvut ovat taittuneet ja monet varustamot kärsivät rahoituskriisistä. Kun Euroopassa markkinat eivät kriisitunnelmissa vedä entiseen tapaan, on vientivetoinen Saksa on viime aikoina saanut jalansijaa uusilla markkinoilla. Työllisyystilanne on myös verrattain hyvä ja Hampurissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kauppakamari kantaa kortensa kekoon nyt värväämällä työttömiä nuoria mm. Espanjasta oppisopimuskoulutukseen yrityksissä. Keskustelussa tuli esiin, että Hampurissa olisi töitä myös tietotekniikka-alan insinööreille, joita Suomessa olisi Nokian irtisanomisten jälkeen vapaana. Kauppakamarin varapuheenjohtaja Jens Breitengross toivottaisi suomalaisiet IT- asiantuntijat mielellään tervetulleiksi Hampuriin.
Kauppakamarissa pahoiteltiin myös päätöstä sulkea Suomen pääkonsulaatti Hampurissa. Tämä asia tulee meitä kaikkialla vastaan, vaikka Suomen tahtoa pitää säästöillä julkinen taloutensa kurissa ja pysyä jatkossakin kolmen A:n luottoluokituksen maana kunnioitetaan. Hampurissa arvioidaan, että Saksan taloudellinen toimeliaisuus vahvistuu nimenomaan Pohjois-Saksassa, jossa ovat uusiutuvat energialähteet eli tuulivoima ja satamat. Se tarjoaisi markkinoita ja yhteistyömahdollisuuksia myös Suomelle.
Valtiovarainministeri Urpilainen on myös Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja häntä kiinnosti luonnollisesti 1. pormestari Scholzin johtaman SPD:n menestys. Hänen senaattinsa on nyt ollut vallassa 2 vuotta ja puolueen kannatus on vielä korkeammalla kuin vaalien aikaan, yli 50 prosenttia. Scholzin henkilökohtainen suosio on myös pysynyt korkealla, häntä äänestäisi nyt 62 prosenttia. Suuria eleitä ja julistuksia kaihtavan, talousrealismia korostavan Scholzin asiallinen johtamistyyli on ilmeisesti hampurilaisten mieleen. Hän uskoo Hampurin vetovoimaisuuteen, joka merkitsee asukasluvun nousua yli 2 miljoonaan 2020-luvulla. Siihen varaudutaan rakentamalla asuntoja ja kouluja, panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ympäristöteknologiaan, kuten sähköautoiluun. Suomessakin olisi tällä alalla osaamista, jolle voisi olla Hampurissa kysyntää.
1.pormestari Scholz sai meiltä jo pian virkaan astumisensa jälkeen kutsun vierailla Suomessa ja valtiovarainministeri Urpilainen toivotti hänet myös tervetulleeksi. Toiveissamme on, että vierailu toteutuu loppukesällä. Edellisestä Hampurin pormestarin eli osavaltiopääministerin vierailusta Suomeen onkin kulunut jo liki 10 vuotta. Todennäköisesti Hampurin sataman edustajat matkustavat pormestarin mukana vahvistamaan yhteyksiä Suomen satamiin ja logistiikka-alaan.
Die Zeitin haastattelussa mielenkiinto kohdistui The Economistin äskeiseen laajaan artikkeliin, jossa Pohjoismaat esiteltiin nykyajan malliyhteiskuntina. Toimittaja halusi tietää, mitä etenkin Euroopan kriisimaat voisivat Pohjoismaista ja Suomesta oppia. Valtiovarainministeri Urpilaisen pääsanoma oli, että meillä pyritään yhdistämään terve julkinen talous ja budjettikuri sekä kansalaisten tasavertaisuuteen tähtäävä hyvinvointiyhteiskunta. Ilman velkaantumista välttävää julkista taloutta ei hyvinvointipalveluja voida kestävästi hoitaa. Hän kertoi myös, että Suomen erityishaaste on väestön vanheneminen ja yksityisen sektorin työvoiman tarpeen tyydyttäminen tulevaisuudessa. Uudella nuorisotakuulailla pyritään voittamaan Saksaa korkeampi nuorisotyöttömyys ja saamaan kaikki nuoret koulutukseen ja työelämään.
Valtiovarainministeri Urpilainen oli erityisen inspiroitunut parituntiksi venyneistä keskusteluistaan veteraanipoliitikko Helmut Schmidtin kanssa. 93-vuotias Hampurin kunniakansalainen ja koko Saksassa arvostettu entinen liittokansleri on iästään ja fyysisestä hauraudestaan huolimatta yhä veitsen terävä mielipidevaikuttaja, jota kuunnellaan. Hän seuraa herpaantumatta maailman trendejä, matkustaa ja osallistuu edelleen viikoittain Die Zeit-lehden toimituskokouksiin sekä useisiin televisiokeskusteluihin. Näin hänet viime vuoden lopulla Hampurin kauppakamarin China meets Europe Summitissa keskustelemassa Henry Kissingerin kanssa Euroopan ja Kiinan suhteista ja maailman painopisteiden muutoksista. Siinä oli historian siipien havinaa.
Erja Tikka, 21.2.2013
Kommentit (0)
Pääkonsulaattimme vuosi huipentui jälleen itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon ja pohjoissaksalaisille median edustajille järjestettyyn pressiglögitilaisuuteen.Tällä kertaa ne pidettiin viikon sisällä, eli pieni työtiimimme on aika uuvuksissa kaikesta touhusta. Onneksi pian koittava joulunaika antaa mahdollisuuden levätä.
Suomen 95. itsenäisyyspäivää vietettiin Hampurissa tänä vuonna tavallista juhlallisemmin ja suuremmalla vierasjoukolla. Pääkonsulaattimme oli nimittäin viimeistä kertaa sen järjestäjänä, sillä ensi vuoden kesällä toimintamme täällä päättyy säästösyistä. Kutsuimme Merimieskirkon tiloihin Pohjois-Saksan osavaltioiden ja kaupunkien, talouselämän ja eri järjestöjen edustajia, sekä kulttuuriväkeä ja alueemme suomalaisyhteisön avainhenkilöitä. Vieraita tuli kolmisensataa.
Erityisen hienoa oli, että kunniavieraanamme oli Hampurin taloussenaattori Frank Horch esittäen meille Hampurin senaatin tervehdyksen. Horch pahoitteli syvästi pääkonsulaatin sulkemista, koska se on jo yli 90 vuotta ollut niin tärkeä moottori Hampurin ja Suomen poliittisten, taloudellisten ja kulttuurisuhteiden edistämisessä. Senaattori toivoi ja uskoi kuitenkin, että suhteemme jatkuvat ensi kesän jälkeenkin hyvinä ja tiiviinä. Hän painotti erityisesti Itämeri-yhteistyötä. Hampuri kantaa EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa koordinaatiovastuun koulutussektorin yhteistyöstä ja siinä Suomi toimii hänen mukaansa esimerkkinä. Hampuri osallistuu aktiivisesti myös Turku-prosessiin eli Turun ja Varsinais-Suomen aloitteesta käynnistettyyn Hampurin, Pietarin ja Turun alueelliseen yhteistyöhankkeeseen. Senaattori korosti puheessaan myös yhteistyömahdollisuuksia uusiutuvan energian, ympäristöteknologian ja logistiikan aloilla sekä Hampurin sataman tärkeyttä Suomen ulkomaankaupalle. Hän aikookin kutsua Suomen elinkeinoministerin ensi keväänä vierailulle Hampuriin juuri näiden teemojen merkeissä.
Me molemmat senaattori Horchin kanssa painotimme myös Pohjois-Saksan suomalais-saksalaisten yhteisöjen, kuten suomalais-saksalaisen kauppakamarin, Hampurin suomalais-saksalaisen kauppakillan ja saksalais-suomalaisen ystävyysseuran kasvavaa roolia. Horch kiitteli myös Hampurin suomalaisen Merimieskirkon työtä. Sen tänä vuonna peräti 23 000 kävijää keränneet joulumyyjäiset ovat jo kulttuuri-instituutio. Omassa puheessani katsoin, että Merimieskirkosta kehittyy pääkonsulaatin sulkemisen jälkeen yhä vahvemmin Hampurin ja Pohjois-Saksan Suomi-keskus.
Kerroin puheessani myös, että pääkonsulaattimme käyttää jäljellä olevan aikansa Suomen ja Hampurin sekä koko Pohjois-Saksan yhteistyösuhteiden vahvistamiseen ja verkostojemme välittämiseen muille Team Finland-toimijoille eli Berliinin suurlähetystöllemme, Suomi-instituutille, Finprolle ja Saksalais-suomalaiselle kauppakamarille. Alkuvuoden toimintasuunnitelmamme onkin täynnä tällaisia verkostotapahtumia. Saatoin ilokseni myös kertoa, että Pohjois-Saksan suomalaisten vetoomukset ovat tuottaneet tulosta, sillä pääkonsulaatin sulkemisen jälkeenkin he voivat uusia passinsa ja hoitaa muita viranomaisasioita Hampurissa. Kunhan tuleva Hampurin kunniakonsulimme ottaa tehtävänsä vastaan, Merimieskirkon yhteyteen avataan kansalaispalvelupiste ensi vuoden syksyllä.
Viimeisen itsenäisyyspäivävastaanottomme tunnelma oli samalla kertaa sekä haikea että lämmin. Suomen ja Saksan kansallislaulut soivat Merimieskirkon kuoron tukemana komeasti. Musiikkiohjelmasta vastasivat suuren suosion saaneet Kaj Chydenius ja Taru Nyman esittäen Chydeniuksen sävellyksiä suomalaisiin runoihin. Ja hänen kenties tunnetuin laulunsa Kalliolle kukkulalle laulettiin yhteislauluna iltapäivän mittaan jopa kolmesti. Sain senaattori Horchinkin laulamaan sitä kanssamme.
Angry Birds-pelit eivät Saksassa, varsinkaan aikuisten piirissä, ole vielä niin tunnettuja kuin muualla. Siksi järjestimme tämän vuoden pressiglögimme tämän suomalaisen peliteollisuuden huipputuotteen merkeissä. Saimme yhteistyökumppaniksemme uusinta suomalaista huipputeknologiaa edustavan Multitouchin, joka toi paikalle suuret kosketusnäytöt.
Multitouch piti seuraavana päivänä virka-asunnossa markkinointitilaisuuden asiakkailleen.Oli ilo tukea nuorta ja lupaavaa kasvuyritystä. Aalto-yliopiston opiskelijat tekivät kosketusnäyttöteknologiaa koskevan keksinnön, jonka kaupallistamiseksi he perustivat yhtiön 2007.Tällä hetkellä yrityksessä on lähes 40 työntekijää ja sen liikevaihto on kuluneena vuonna tuplaantunut. Näyttöjä on myyty jo 50 maahan. Saksassa niitä on käytetty mm. vähittäiskaupoissa, messuilla , yliopistoissa ja huvipuistoissa. Multitouchin näytöt ovat edelläkävijöitä, sillä niitä voi usea henkilö käyttää yhtä aikaa eikä vain kahdella sormella, vaan koko kädellä, päälle laitettavilla esineillä tai vaikkapa infrapunakynällä.
Nuorimmat vieraamme ottivatkin innoissaan kosketusnäytöt haltuunsa pelaten Angry Birdsin uusinta Star Wars-peliä taidokkaasti. Mutta kaikille pelit eivät olleet tuttuja ja siksi useimmat ihastuivat yläkertaamme pystytettyyn pehmoleluilla ihan fyysisesti pelattavaan Angry Birds -peliin. Vaahtomuovilinnoituksessa piileskelevien pehmopossujen pudottaminen pehmolinnuilla ei ollutkaan ihan helppoa ja sekös nostatti kilpailumieltä. Pehmolelupeli on kehitetty Tampereella, jonne viime keväänä valmistui maailman ensimmäinen Angry Birds-leikkipuisto. Nyt samanlaisia Lapissa toimivan Lappset-yrityksen leikkipuistoja rakennetaan kovaa vauhtia ympäri Kiinaa ja syksyllä Angry Birds-puisto avattiin Isossa Britanniassa. Pääkonsulaattimme pyrkii osaltaan edistämään niiden vientiä ja toivomme, että saisimme Angry Birds-puiston myös Hampuriin.
Kerroin tervetuliaispuheessani Angry Birdsien tarinan, miten sen takana oleva Rovio-yritys lanseerasi vasta 2 vuotta sitten tämän mobiilipelin, jota on tähän mennessä klikattu yli miljardi kertaa. Rovio yksin työllistää Suomessa jo 500 henkeä ja oheistuotteiden kuten limsojen ja makeisten, teepaitojen ja pehmolelujen valmistus
1000 työntekijää ja kasvu vain jatkuu. Rovion ”Mighty Eagle” Peter Westerbacka vakuutti vieraillessani elokuussa Aalto-yliopistolla Angry Birds-brändiä rakennettavan sillä tähtäimellä, että se elää yhtä kauan kuin Mikki Hiiri -hahmo. Pressiglögejämme edeltävänä päivänä 11. joulukuuta vietettiin ensimmäistä kansainvälistä Angry Birds -päivää, jolloin Rovio julkisti tiedon vuonna 2016 valmistuvasta Angry Bird -elokuvasta.
Peliteollisuus on Suomessa muutenkin kovassa kasvussa ja alan yrityksiä on useita. Myös Hampurissa on merkittävää peliteollisuutta. Kenties tälläkin alalla löytyy yhteistyömahdollisuuksia.
Hampurin pääkonsulaatin pressiglögeillä on jo yli 30-vuotinen perinne ja ne ovat median piirissä odotettu tilaisuus. Nytkin toimittajia saapui liki 100 ja virka-asunto pullisteli. Onneksi voin Berliinin suurlähetystömme lehdistöneuvoksen Leo Riskin tuella luvata, että perinne jatkuu pääkonsulaatin sulkemisen jälkeenkin – ensi vuonna siis suurlähetystön järjestämänä. Hampuri on Saksan tärkein mediakaupunki, jossa on useita suuria lehtitaloja, TV-tuotanto- ja uusmediayhtiöitä sekä kustantamoja,
Minun emännöimilläni pressiglögeillä on aina myös laulettu yhdessä suomalaisia ja saksalaisia joululauluja. Ja jälleen suosituin laulu oli Tonttujen jouluyö, eli Tip-tap.
Joulukinkku ja lanttulaatikko, Lindströmin lihapullat, silli- ja poroleivät, lohirullat sekä piparit ja joulutortut ja etenkin kokkimme Mikko Ylitalon loihtimat Angry Birds-mazariinileivokset maistuivat vieraillemme viimeistä murua myöten. Ja glögi tuoksui ja kynttilät loistivat.
Toivotan kaikille ystävillemme rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista uutta vuotta!
Erja Tikka, 18.12.2012
Kommentit (0)
Syksyni on ollut niin tulvillaan tapahtumia, että blogikynään ei ole oikein ehtinyt tarttua. Nyt pitää kuitenkin kertoa kahdesta tähänastisesta kohokohdasta Berliinissä.
Hampurissa on neljänneksi eniten konsulaatteja maailmassa, mikä kuvastaa hansakaupungin perinteistä kansainvälisyyttä. Lokakuun lopulla Hampurin senaatti kutsui meidät kaikki ”luokkaretkelle” Berliiniin, oppaanamme toimi Hampurin ”ulkoministeri” eli liittovaltio- ja EU-asioista vastaava valtiosihteeri Wolfgang Schmidt.
Vierailimme aluksi liittokanslerin virastossa, jossa Staatsminister Eckart von Klaeden kertoi, miten liittokanslerin virasto toimii ja hänen osastopäällikkönsä Michael Flügger selosti, miten liittokanslerin kansainvälisiä suhteita hoidetaan ja miten ulkomaiden päämiesten vierailut Angela Merkelin luokse tai hänen matkansa ulkomaille toteutetaan. Liittokansleri Merkel matkustaa usein ja vastaanottaa vielä useammin vieraita. Euroopan johtavan valtionaisen näkemyksiä halutaan kuulla ja häneen pyritään tietysti myös vaikuttamaan.
Hampurilla, niin kuin muillakin osavaltioilla on Berliinissä oma edustustonsa, josta osavaltion etuja valvotaan ja jossa vastaanotetaan arvovieraita PR- ja vaikuttamismielessä. Me saimme nauttia Jägerstrassen ja Mauerstrassen kulmassa sijaitsevassa historiallisessa rakennuksessa maittavan lounaan yhdessä monien Berliinissä toimivien suurlähettiläiden kanssa.
Sen jälkeen vierailimme liittoneuvostossa, joka toimii myös Berliinin historiaa henkivässä barokkipalatsissa, Preussischer Herrenhausissa. Rakennuksessa on aikanaan asunut mm. Mendelsson-Bartholdyn perhe, ja 1800-luvun loppupuolella siitä tuli Preussin maapäivien yläkamari. 1920-luvulla taloa hallitsi Conrad Adenauer Preussin valtioneuvoston puheenjohtajana ja natsien valtaantulon jälkeen vuodesta 1933 Herman Göring Preussin pääministerinä.
Saksan kuuttatoista osavaltiota edustava liittoneuvosto muutti Bonnista Berliiniin vuonna 2000 ja asettui kokonaan uudistettuun Herrenhausiin Leipzigerstrasselle. Liittoneuvostossa saimme kuulla valtiosihteeri Schmidtiltä, miten Liittotasavalta toimii ja mikä rooli ja valta osavaltioilla on valtakunnan tason päätöksenteossa.
Liittoneuvosto toimii kuin parlamentin yläkamari ja se voi muun muassa palauttaa liittohallituksen lakiesitykset uuteen valmisteluun. Liittoneuvoston merkitys korostuu erityisesti silloin, kun oppositiopuolueilla on siinä vahva asema, niin kuin nyt, kun sosialidemokraatit ovat voittaneet parin viime vuoden aikana monia osavaltiovaaleja. Suomessa ei aina tiedetä tai ymmärretä, miten tärkeä merkitys Saksan osavaltioilla ylipäätään on ja miten paljon niillä on vaikutusvaltaa myös valtakunnan tason politiikassa.
Luokkaretkemme päätteeksi tapasimme liittopäivillä vielä SPD:n ryhmäjohtajan Frank-Walter Steinmeierin, joka kertoi näkemyksiään Eurooppa-politiikasta ja eurokriisin hoidosta sekä ajankohtaisista ulkopolitiikan teemoista. Eurokriisin hoitamisessa SPD on pääosin tukenut liittokansleri Merkelin linjaa,koska pitää euron pelastamista Saksan etujen mukaisena. Mutta kysyin Steinmeierilta, miten Saksan ulkopolitiikka mahdollisesti muuttuisi, jos SPD siirtyisi maan johtoon ensi vuoden syksyn liittopäivävaalien jälkeen. Vastaus kuului: tekisimme jälleen ulkopolitiikkaa, ”Wir würden wieder Aussenpolitik machen”. Steinmeierin mukaan ulkopolitiikassa ei pidä seurustella vain samanmielisten kanssa ja Saksan pitäisi toimia esimerkiksi Venäjän suuntaan paljon aktiivisemmin. Tässä yhteydessä hän mainitsi Suomen esimerkkinä. Myös Kiinan kanssa pitäisi toimia vahvemmin. SPD:n mielestä Saksan ulkopolitiikassa pitäisi myös päästä eroon tabuista.
Syksyn toinen kokokohta oli tietysti viime keväänä virkaan astuneen tasavallan presidenttimme Sauli Niinistön virallinen vierailu. Osallistuin sen Berliinin osuudessa suurlähettiläs Päivi Luostarisen vastaanotolle hänen uudessa, moderniin suomalaistyyliin sisustetussa virka-asunnossaan sekä liittopresidentti Joachim Gauckin illallisille hänen virkapalatsissaan Bellevuessa. Niillä vallitsi erityisen lämmin tunnelma, ja mukaan oli kutsuttu monipuolinen joukko Suomen kanssa tekemisissä olevia poliitikkoja, talouselämän edustajia ja kulttuurihenkilöitä. Sain muun muassa tilaisuuden keskustella tunnetun näyttelijän Axel Millbergin kanssa, joka esittää Tatort-sarjassa kieliläispoliisi Borowskia. Mukana oli myös elokuvaohjaaja Hannu Salonen, joka kolmisen vuotta sitten ohjasi Suomen Pohjois-Karjalaan sijoitetun Tatort-filmin Tango mit Borowski. Kuulin, että Millberg oli sen jälkeen filmannut toisenkin kerran Suomessa, Ahvenanmaalla. Hän ja vaimonsa Judith tuntuivat olevan Suomeen aika ihastuneita
Presidenttejä paikalla
Meitä suomalaisia kutsuvieraita ilahdutti myös, että illallisille osallistui 2 entistä liittopresidenttiä, jo 93 vuotias Richard von Weizsäcker ja Horst Köhler sekä valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Yksi ensimmäisiä tehtäviäni ulkoministeriöön tultuani oli hoitaa lehdistöjärjestelyt liittopresidentti von Weizsäckerin valtiovierailulla Suomeen keväällä 1985. Samoin vedin lehdistöjoukkoa, kun presidentti Mauno Koivisto vieraili liittopresidentti von Weizsäckerin kutsusta Bonnissa, Bremenissä ja Münchenissä syksyllä 1989, vain kuukautta ennen muurin murtumista. Niilläkin vierailuilla oli lämmin ja läheinen tunnelma.
Liittopresidentti Gauck muisteli illallispuheessaan muun muassa vierailuaan Helsinkiin Saksalaisen kirjaston juhlaan, vain vähän ennen kuin hänet valittiin virkaansa. Rostockilaisena hän korosti kylmän sodan päättymisen ja Saksan jälleenyhdistymisen valtavaa merkitystä koko Itämeren alueelle. Nyt Itämeri yhdistää eikä erota. Pappina ja kansalaisoikeustaistelijana Gauck on armoitettu puhuja, joka helposti tavoittaa kuulijansa.
Energiakäänne kiinnosti yritysvaltuuskuntaa
Presidentti Niinistön mukana oli arvovaltainen yritysvaltuuskunta, jonka jäsenet olivat erityisen kiinnostuneita siitä, miten Saksassa toteutetaan ns. Energiewende eli ydinvoimasta luopuminen ja siirtyminen entistä enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Suomalaisilla yrityksillä on paljon tämän alan osaamista. Koska uusiutuva energia on etenkin Pohjois-Saksassa tärkeä tekijä, pääkonsulaattimme aikoo ensi keväänä järjestää aiheesta suomalais-saksalaisen seminaarin Hampurissa. Presidentin yritysvaltuuskunnassa mukana olleet energia-alan edustajat lupautuivatkin jo mukaan. Toivottavasti saamme silloin Hampuriin myös uuden elinkeinoministerin.
Erja Tikka, 30.11.2012
Kommentit (0)
Oli mieluisaa emännöidä merkittäviä suomalaisvieraita lokakuun puolivälissä. Lauantai-iltana vastaanotin virka-asunnossa Suomen Hippoksen puheenjohtajan Mika Lintilän Hampuriin tuoman toimittajaryhmän. Tänä vuonna Euroopan raviradoilla voitosta voittoon juossut suomalaishevonen Brad de Veluwe ja valmentajansa Tuomas Korvenoja kilpailivat sunnuntaina Saksan suurpalkinnosta.
Lauantaina vietettiin kansainvälistä epäonnistuneiden päivää ja niinpä vieraani saapuivat tunnin myöhässä, kun taksit olivat viipyneet ruuhkissa eivätkä oikein löytäneet perille. Yhdessä totesimme kuitenkin, että Luojan kiitos epäonnistujien päivä oli lauantai eikä sunnuntai. Vaan kuinkas sitten kävikään.
Bahrenfeldin raviradalla oli aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä jännitystä ilmassa. Pohjois-Saksan medioissa oli rummutettu Bradia ylivoimaisena ennakkosuosikkina. Minäkin vähän totosin, mutta olin täydellisenä raviamatöörinä panoksissani varovainen, onneksi. Brad johti nelivuotiaiden 2700 metrin mittaista matkaa reilusti aivan viime metreille, jolloin Joseph Verbeekin ohjastama On Track Pirate painui yllättäen ohi. Maamme-laulu jäi kuulematta ja sen sijaan soitettiinkin Ruotsin kansallislaulu, mikä tietysti harmitti meitä paikalla olleita suomalaisia vielä enemmän.
Tosin Bradin omistava Ingmanin perhe lähti tyynesti sen luokse talleille todeten, että tällaista raveissa tapahtuu. Suomalaistoimittajien jo ennakolta valmistelemat uutisjutut menivät kuitenkin uusiksi ja Hippoksen puheenjohtajalla toipuminen näytti vaativan aikaa. Kakkossijakin on kunniakas. Brad on kilpaillut vasta kaksi vuotta. Tänä vuonna se on voittanut 23 lähdöstä 20 ylivoimaisesti. Asiantuntijat arvelivat, että sisäradan pehmeys ja takana olleet pitkät matkat ottivat tähtijuoksijan voimille. Mutta Ruotsin Elitloppetissa Brad varmaan jälleen näyttää.
Heti ravipäivän jälkeen Hampuriin tuli pikavierailulle eduskunnan Saksa-ystävyysryhmä, eli sen puheenjohtaja Mari Kiviniemi ja kansanedustajat Kimmo Kivelä ja Lasse Männistö. Ensin tutustuimme Der Spiegelin upouuteen yli tuhannen työntekijän
toimitaloon Hafen Cityssä ja saimme katsauksen Euroopan suurimman uutisaikakauslehden historiaan ja toimintaan. Spiegel-ryhmään kuuluvat myös suosittu Spiegel Online, Spiegel-TV, manager magazin ja koko joukko oheisjulkaisuja. Oli vaikuttavaa kuulla, että talossa on artikkelien laadun varmistamista ja faktojen tarkistamista varten miltei satapäinen dokumentaatio-osasto. Isäntänämme oli toimittaja Manfred Ertel, jonka seuranta-alueeseen kuuluvat EU ja Pohjois-Eurooppa.
Lounaalla virka-asunnossa eduskunnan ryhmä tapasi kollegojaan eli Hampurin Bürgerschaftin sekä Schleswig-Holsteinin ja Mecklenburg-Vorpommernin maapäivien jäseniä. Puhuttiin paljon Suomesta ja Pohjois-Saksasta, energiapolitiikasta ja ennen muuta Itämerestä. Monet vieraani ovat osallistuneet parlamentaarikkojen Itämeri-yhteistyöhön. Se on käynnistynyt vuonna 1991 Suomen silloisen puhemiehen Riitta Uosukaisen aloitteesta. Hampurin Bürgerschaftin varapuhemies Barbara Duden kertoi lounaspuheessaan, että Hampuriin on sijoittunut 600 tuulivoimayritystä ja uusiutuva energia-ala työllistää metropolialueella jo 25 000 henkeä. Hänen mielestään uusiutuva energia pitää ehdottomasti nähdä myös koko Itämeren alueen yhteisenä asiana.
Suomalaiskansanedustajat saivat Hampurin kauppakamarissa ennen Berliiniin siirtymistään vielä perusteellisen katsauksen Hampurin vihreään talouteen. Totesimme, että yhteistyömahdollisuuksia Suomen cleantech-yritysten kanssa on paljon. Pääkonsulaattimme järjestääkin ensi keväänä aiheesta verkostotilaisuuden.
Tarjosin vierailleni syksyisen, suomalais-saksalaisen aterian, eli kirkasta lohikeittoa ja ruisleipää, ankanrintaa ja kurpitsaa sekä mustikkaparfaittorttua ja metsävadelmasorbettia, tietysti itse poimimistani marjoista. Hyvin tuntuivat maistuvan. Keskustelua vauhditti Prinz von Hessen –valkoviini.
Erja Tikka, 17.10.2012
Kommentit (0)
Diplomaatin työn suurimpia ilonaiheita on saada todistaa sellaisen hankkeen etenemistä, jota on ollut osaltaan alkuun saattamassa. Kaksi vuotta sitten kerroin tässä blogissa Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton edustajien vierailusta Hampuriin. He tulivat maakuntaliiton silloisen puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan ”kolkuttelemaan Hampurin Raatihuoneen ovia” ja ehdottamaan hampurilaisille yhteistyötä EU:n Itämeri-strategian käytännön toteuttamiseksi aluetasolla. Tuo strategia oli hyväksytty edellisenä syksynä, ja turkulaiset olivat kehitelleet ajatusta kolmen kaupungin, Turun, Pietarin ja Hampurin yhteistyöakselin rakentamisesta. Turku on pitänyt yllä aktiivista ystävyyskaupunkisuhdetta Pietarin kanssa jo liki 60 vuotta, ja Hampurilla on samoin ollut jo pitkään tiivis kumppanuus Pietarin kanssa. Turkulaiset katsoivat, että EU:n Itämeri-strategian tavoitteiden käytäntöön vieminen ei onnistu vain EU-maiden kesken, vaan Venäjä tarvitaan mukaan. Ja Venäjällä juuri Pietari ja Leningradin alue ovat tärkeimpiä Itämeri-toimijoita.
Olin mukana keskusteluissa Raatihuoneella, jossa idea esiteltiin Hampurin senaatin kansainvälisten suhteiden johtajalle Stefan Hermsille. Hän suhtautui asiaan periaatteessa myötämielisesti, mutta korosti Hampurin pyrkimystä konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin pelkkien periaatejulistusten sijasta. Aloitteen esittäjät olivat samaa mieltä. Saman päivän iltana emännöin Turun ja Hampurin edustajille vastaanoton virka-asunnossa ja saatoin seurata, miten ajatuksen kehittelyä jatkettiin päät yhdessä salonkini sohvalla koko illan. Kolkutuksiin siis vastattiin.
Sen jälkeen kolmen Itämeri-kaupungin edustajat täydennettynä EU-komission alueosaston edustajilla ovat kokoontuneet kahdesti laajempaan pyöreän pöydän tapaamiseen, Turussa ja Pietarissa, ja asettaneet työryhmiä pohtimaan käytännön hankkeita. Hankkeen nimeksi on vakiintunut aloitteen tekijöiden mukaan Turku-prosessi. Syyskuun alkupuolella kaupunkien edustajat ja asiantuntijatyöryhmät pitivät työtapaamisen Hampurissa. Emännöin taas heille avajaisillan vastaanoton, tällä kertaa kynttilälyhtyjen valaisemassa intiaanikesäisessä puutarhassamme. Turkulais-pietarilais-hampurilainen keskustelu kävi vilkkaana ja tunnelma vaikutti lupaavalta.
Ja ilmapiirin lupaukset kävivät seuraavana päivänä toteen. Kolme huolellisesti valmisteltua asiantuntijatyöryhmää paneutui hyvinkin käytännönläheisiin yhteistyöideoihin. Yksi ryhmä kehitteli kaupunkien, yritysten ja yliopistojen yhteistyöverkostoa energiatehokkuuden ja energiansäästön edistämiseksi kunkin kolmen kaupungin uudis- ja etenkin korjausrakentamisessa. Sillä saralla riittää tekemistä varsinkin Pietarissa, mutta myös Hampurissa ja Turussa, joissa myös on paljon suuria vanhoja taloja. Hankkeella on hyvät mahdollisuudet lisätä paitsi osaamista ja tiedonvaihtoa, myös liiketoimintaa.
Toinen työryhmä keskusteli kasvavan työvoiman liikkuvuuden edellyttämistä toimenpiteistä päätyen ehdottamaan työlainsäädäntöön ja työmarkkinoihin liittyvien neuvontapisteiden ja niiden yhteistyöverkon luomista, aluksi kolmen kaupungin toimesta ja laajentuen myöhemmin muuallekin Itämeren alueelle. Hampurin kaupungin ja täkäläisen tutkimuslaitoksen leivissä työskentelevä suomalainen Katariina Röbbelen-Voigt oli vuosi sitten mukana synnyttämässä Itämeren maiden työmarkkinajärjestöjen yhteistyöelintä, Baltic Sea Labour Forumia. Hänen johdollaan työryhmä kehotti varautumaan ajoissa ennemmin tai myöhemmin toteutuvaan Venäjän ja EU:n väliseen viisumivapauteen, joka entisestään lisää työvoiman liikkuvuutta Itämeren alueella.
Kolmas työryhmä keskittyi ympäristönsuojeluun, erityisesti vesihuoltoon ja jätevesien käsittelyyn sekä maatalouden päästöjen vähentämiseen. Turun ympäristötoimella, Hampurin vesilaitoksella ja Pietarin Vodokanalilla on jo ollut kahdenvälisiä yhteistyöhankkeita, joita nyt esitetään kehitettäviksi ja laajennettaviksi kolmen kaupungin kesken. Leningradin alueen suurten maatalousyritysten lantaongelmiin ja lannankierrätysmahdollisuuksiin aiotaan myös yhdessä etsiä ratkaisuja Varsinais-Suomen ja Pohjois-Saksan kokemusten pohjalta.
Uusia yhteistyöideoita kehiteltiin myös neljännessä ryhmässä, joka kaavaili tiedeinstituuttien, yliopistojen ja talouselämän yhteyksien tiivistämistä.
Näistä hanke-esityksistä parhaimmille aiotaan hakea EU:n aluekehitysrahastojen tukea, josta EU:n aluekehitysosaston edustaja David Sweet antoikin toiveita. Hänen mukaansa mahdollisuudet tuen saamiseen ovat sitä paremmat, mitä konkreettisempia, tuloshakuisempia ja toteuttamiskelpoisempia ehdotettavat hankkeet ovat. Hän katsoi myös, että Turku-prosessi on jo nyt mainio esimerkki myös muille alueellisille yhteistyöaloitteille Itämeren piirissä. Turku-prosessista on tullut brändi, Se osuu myös kohdalleen tavoitellun Suomi = ongelmanratkaisija -brändin kanssa.
Kun Hampurin pääkonsulaatti minun ja monien muiden suureksi suruksi joudutaan säästösyistä ensi vuoden kesällä lakkauttamaan, on tosi tärkeää että yhteydet jatkuvat aktiivisesti alueiden ja kaupunkien kesken. Pyrinkin käyttämään jäljellä olevan aikamme siihen, että mahdollisimman monien Suomen ja Pohjois-Saksan toimijoiden välisten yhteistyösuhteiden jatkuvuus varmistetaan ja uusillekin yhteyksille luodaan pohjaa. Turku-prosessi on varmasti yksi elinvoimaisimmista yhteistyörakenteista.
Turku ja Varsinais-Suomi pitävät yhteyttä myös toiseen Itämeri-osavaltioon, Mecklenburg-Vorpommerniin. Sen pääministeri Erwin Sellering vierailee lokakuussa laajan yritysvaltuuskunnan kanssa Turussa ja Helsingissä.
Turku-prosessin koordinaattori Mikko Lohikoski,
sähköposti etunimi.sukunimi@turku.fi
Erja Tikka, 20.9.2012
Kommentit (0)
