Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Saksan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Saksojen yhdistyminen, Suomen EU-jäsenyys sekä muun muassa Suomen ja Saksan välinen läheinen yhteistyö eri aloilla peräkkäisten EU-puheenjohtajuuksien ansiosta ovat tarjonneet pohjaa kahdenvälisten suhteiden edelleen kehittämiseksi.
EU on Saksan ja Suomen pääasiallinen kontaktipinta virallisella tasolla. Suomen EU-jäsenyyden aikana ovat Saksan ja Suomen politiikka ja edut olleet usein samansuuntaiset. Suomen pragmaattista, avointa ja tehokasta toimintatapaa arvostetaan Saksassa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Saksan ja Suomen näkemykset ovat pitkälle yhtenevät. Kansainvälinen oikeus ja monenkeskinen yhteistyö ovat molempien ulkopolitiikan kulmakiviä. Kriisinhallinnassa Saksaa ja Suomea yhdistää keskittyminen kriisinhallintaan ja konfliktien ennaltaehkäisyyn.
Suomella on Saksassa hyvä maine eräänlaisena mallimaana niin kilpailukyvyn, koulutuksen, innovatiivisuuden kuin hyvinvointivaltion uudistamisenkin suhteen.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Saksa on Suomen merkittävin kauppakumppani tavaravaihdolla mitattuna, jo vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2017 kauppa nousi jälleen euroajan ennätykseen, yli 18 miljardiin euroon. Kauppa oli siten suurempaa kuin Suomen kauppa koko Aasian (pois lukien Lähi-Itä) tai molempien Amerikkojen kanssa. Saksan osuus Suomen viennistä oli 14 % ja tuonnista 15 %. Suomi oli Saksalle puolestaan 24. tärkein kauppakumppani.
Perinteisesti Suomen tärkeimpiä vientiartikkeleita Saksaan ovat olleet metsäteollisuuden tuotteet (paperi, pahvi, sellumassa), tietoliikennelaitteet, moottoriajoneuvot sekä rauta ja teräs. Tuontiartikkeleista merkittävimmät ovat puolestaan moottoriajoneuvot sekä koneet ja laitteet.
Saksassa on noin 400 suomalaisyritysten tytäryritystä ja sivuliikettä. Perinteisiä toimijoita ovat mm. Nokia, Wärtsilä, Kone, Stora-Enso, UPM Kymmene ja Outokumpu. Suomelle tärkeitä toimialoja Saksassa ovat etenkin IT/digitalisaatio, biotalous, ja ympäristöteknologian markkinat. Saksan satamilla on keskeinen asema Suomen kautta kulkevassa transitoliikenteessä. Saksan markkinoille pääsy on haasteellista, mutta Saksassa menestyminen on takuu laadusta ja osaamisesta. Lisäksi saksalaisen yrityksen partnerina tai alihankkijana voi hyötyä yritysten globaaleista verkostoista. Investoinneissa Suomi ja Saksa (2,16 mrd € v. 2017) olivat melko tasaveroisia, joskin Fortumin Uniper-kauppa kesällä 2018 nosti suomalaisinvestoinnit Saksassa reiluun viiteen miljardiin euroon.
Noin 350 saksalaisella emoyhtiöllä on puolestaan tytäryhtiöitä Suomessa, lähinnä lääketeollisuuden ja logistiikan alalta. Merkittävimpiä saksalaisyrityksiä ja työllistäjiä ovat Meyer Werft, Bayer, Lidl ja Daimler. Helsingissä toimiva saksalais-suomalainen kauppakamari (DFHK) on suurin Suomessa toimiva bilateraalinen kauppakamari.

Kulttuurisuhteet

Saksalais-suomalaiset kulttuurisuhteet ovat perinteisesti vahvat ja yhteistyö tiivistä. Kulttuurisuhteet ovat hyvin laajat, joskin Suomi tunnetaan Saksassa varsinkin musiikin, muotoilun ja koulutuksen maana. Suomalaisia kapellimestareita nähdään vakituisesti vierailevina kapellimestareina ympäri maata. Suurlähetystö edistää Suomen maakuvaa Saksassa kulttuurihankkeiden ja vaikuttajavierailujen avulla.
Berliinissä toimii Suomen Saksan-instituutti, jonka tehtävänä on edistää yhteistyötä ja dialogia Suomen ja saksankielisen Euroopan välillä. Instituutti neuvoo ja verkottaa kulttuurin, tieteen ja talouden alan toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa ohjelmaa kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Lisäksi saksalais-suomalainen seura DFG edistää aktiivisesti maiden välistä dialogia, mm. järjestämällä konserttikiertueita.  
Lisätietoa:

Sopimukset

Suomen ja Saksan väliset sopimukset:
  • 1935, 25.9. Sopimus veroasioissa annettavasta oikeussuojasta 3-4-/1930 ja oikeusavusta 29/1954

  • 1936, 6.10. Noottienvaihto sopimuksen soveltamisesta 51/1936

  • 1954, 26.6. Sopimus maahantuloleimausten poistamisesta 20/1954

  • 1974, 21.5. Lentoliikennesopimus 10/1980

  • 1991, 17.12. Sopimuksen liitteen muutos 113/1991

  • 1975, 16.5. Sopimus keskinäisestä avunannosta tulliasioissa 57-58/1976

  • 1978, 31.3. Sopimus tieliikenneajoneuvojen verotuksellisesta käsittelystä kansainvälisessä liikenteessä 3-4/1980

  • 1978, 27.9. Kulttuuriyhteistyötä koskeva sopimus 28/1979

  • 1979, 5.7. Sopimus tulo- ja varallisuusveroja sekä eräitä muita veroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi 17-18/1982

  • 1981, 11.9. Kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä maanteitse koskeva sopimus 25-26/1982

  • 1992, 21.12. Sopimus ydinonnettomuuksia koskevasta pikaisesta ilmoittamisesta sekä ydinteknistä turvallisuutta ja säteilysuojelua koskevasta tietojen ja kokemusten vaihdosta 35/1993

  • 1997, 28.4. Sopimus sosiaaliturvasta 66-67/1998

  • 2004, 25.2. Turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehty sopimus 96-97/2004

Vierailut

Saksalla ja Suomella on ollut tiiviit suhteet jo Hansa-liiton ajoilta saakka. Molemminpuoliset vierailut kuuluvat tärkeänä osana niin poliittisten, kulttuuristen kuin taloudellistenkin suhteiden hoitoon. Saksan ja Suomen kahdenvälisten tapaamisten lisäksi maiden välisiä tapaamisia on muun muassa EU- ja Itämeriyhteistyön puitteissa kansainvälisten kokousten yhteydessä. Vierailujen kautta saadaan vahvistettua vanhoja ja solmittua uusia suhteita.
Poliittisten vierailujen lisäksi Saksan ja Suomen välillä on paljon yritysvierailuja, joiden avulla yritykset voivat lisätä tunnettavuuttaan ja solmia uusia kontakteja.  Myös maiden välisiä kulttuurisuhteita voidaan edistää molemminpuolisin vierailuin. EU- ja Itämeriyhteistyön myötä yhteydenpito on muuttunut kansainvälisemmäksi, mutta samaan aikaan bilaterilaariset suhteet ovat tärkeitä. Kaiken kaikkiaan vierailut ovat näkyvä osa Saksan ja Suomen välisten suhteiden hoitoa.