Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Lähetystörakennus - Suomen suurlähetystö, Berliini : Suurlähetystö : Lähetystörakennus

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Lähetystörakennus

Suurlähetystö Berliini

 
Suomen Saksan suurlähetystörakennus Berliinissä on kansainvälisesti palkittu nykyarkkitehtuurin taidonnäyte. Rakennus palkittiin vuonna 2001 Hong Kongissa maailman parhaana rakennuksena. Lisäksi se voitti samana vuonna Euroopan parhaan rakennuksen ja maailman parhaan toimistorakennuksen palkinnot Royal Institute of British Architects ja World Architecture-julkaisun järjestämässä kilpailussa.

Kupferfassade des Botschaftskomplexes Suurlähetystöaluetta ympäröivä kupariaita. © Nordische Botschaften, Florian Bolk

Suurlähetystö sijaitsee Berliinin sydämessä Tiergartenin kaupunginosassa osana yhteispohjoismaista lähetystöaluetta, joka vihittiin käyttöön lokakuussa 1999. Alueesta on tullut modernin muotonsa ansiosta yksi kaupungin merkittävistä matkailunähtävyyksistä.

Yhteispohjoismaisen suurlähetystöalueen kokonaissuunnitelman laati vuonna 1995 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailun voittanut itävaltalais-suomalainen arkkitehtipariskunta Alfred Berger ja Tiina Parkkinen. Alueen tunnusmerkkinä on sitä yhdistävä, näyttävän aaltoileva vihreä kupariaita.

Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan suurlähetystörakennusten lisäksi alueella on yleisölle avoinna oleva Pohjoismaiden yhteinen monitoimitalo Felleshus, jossa suurlähetystöt järjestävät näyttelyitä ja tapahtumia. Yhteistalossa ovat myös suurlähetystöjen konsulipalvelut.

Suurlähetystön ala-aulaSuurlähetystön ala-aula

Suomen suurlähetystörakennuksen ovat suunnitelleet suomalaiset arkkitehdit Rauno Lehtinen, Pekka Mäki ja Toni Peltola (Viiva arkkitehtuuri Oy), jotka voittivat ehdotuksellaan "Kannel" kansliarakennuksesta vuonna 1996 järjestetyn kansallisen arkkitehtuurikilpailun.

Kannel viittaa ikivanhaan suomalaiseen kielisoittimeen kanteleeseen, jonka muotoa suurlähetystörakennus muistuttaa. Arkkitehtuuri on yksinkertaista ja korutonta muodostaen arvokkaat ja ajattomat kehykset lähetystön toiminnalle. Rakennuksen materiaaleina on käytetty monipuolisesti suomalaista puuta, lasia, terästä ja vaaleaa betonia.

Valitut materiaalit vaikuttavat omana itsenään; niitä ei ole haluttu kuorruttaa erityisin pintarakentein. Esimerkiksi lasiseinät on ulkopuolelta verhottu lehtikuusisäleiköillä, joiden väri vaihtuu ajan kuluessa puunvärisestä harmahtavaksi. Vaikuttavimmillaan lähetystörakennuksen julkisivu on pimeän tultua, kun sisällä olevat valaisinrivistöt saavat rakennuksen hohtamaan lämmintä valoa ympäristöönsä.

Riippuva neuvotteluhuoneRiippuva neuvotteluhuone

Suurlähetystörakennuksen ylimmässä, neljännessä kerroksessa on talon erikoisuus: kokonaisuudessaan vaalealla puulla vuorattu, kaarevaseinäinen riippuva neuvotteluhuone. Kolmannessa kerroksessa on virkamiesten työtiloja ja kansliarakennuksen suurin kokoussali.

Toiseen kerrokseen on sijoitettu muun muassa kirjasto. Kerroksen pienellä ulkopihalla kasvaa pihlaja, suomalaisen kansanperinteen pyhä puu.

Katutasossa on saunat miehille ja naisille sekä takkahuone, jota voidaan käyttää myös kokoustilana. Kerrokset yhdistää toisiinsa keskushallin vaikuttava pääportaikko.

Saunan pesuhuoneSaunan pesuhuone

Edustuston modernit, osin mittatilaustyönä tehdyt kalusteet on hankittu lähes kokonaisuudessaan Suomesta. Tiloissa on myös pysyvä suomalaisen nykytaiteen näyttely. Esimerkiksi ala-aulan viileitä värisävyjä rikkoo Silja Rantasen Värikartta-maalaus, joka on suunniteltu juuri lähetystörakennusta varten yhteistyössä arkkitehtien kanssa.

Ylemmissä kerroksissa on muun muassa Jussi Nivan, Irma Laukkasen, Irma Kukkasjärven, Tapani Mikkosen ja Matti Nurmisen teoksia.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.6.2011


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot