Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Fennougristiikan professori Ingrid Schellbach-Kopra: ”Suomalaiset sananlaskut kertovat elämänviisauksia” - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstrasse 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 7.4.2011 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Fennougristiikan professori Ingrid Schellbach-Kopra: ”Suomalaiset sananlaskut kertovat elämänviisauksia”

Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan päivää sekä suomen kielen päivää vietetään 9.huhtikuuta. Suomen kieleen riittää kiinnostusta myös Saksassa. Vuoden alussa julkaistiin Fennougristiikan professorin Ingrid Schellbach-Kopran kirja ”Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher” (suom. kaksi suomalaista ei tulkkia tarvitse) suomalaisista sananlaskuista. Schellbach-Kopra kertoo haastattelussamme suomalaisten sananlaskujen perusteista ja tyypillisistä piirteistä.

”Mikael Agricola kirjoitti jo vuonna 1553, että sananlaskujen jatkuva käyttö estää niiden katoamisen kielenkäytöstä sekä niihin liittyvien aikakausien unohtamisen”, mainitsee fennougristiikan professori Ingrid Schellbach-Kopra.

Schellbach-Kopra on kiistaton suomen kielen asiantuntija. Hän aloitti jo vuonna 1959 suomalaisten humanistitutkijoiden tekstien kääntämisen. Tieteellisten tekstien lisäksi hän on muun muassa kääntänyt kaunokirjallisuutta, koonnut suomalais-saksalaisen suursanakirjan sekä kirjoittanut kaksi kirjaa suomalaisista sananlaskuista. Viimeisin ja kolmas teos sananlaskuista ”Zwei Finnen brauchen keinen Dolmetscher” (kust. Frank&Timme) ilmestyi tammikuussa 2011.
 

Professorin Ingrid Schellbach-KopraFinnougristik-Professorin Ingrid Schellbach-Kopra. (c) Institut für Finnougristik, Universität München

Mihin suomalaiset sananlaskut perustuvat?

ISK: Sananlaskut ovat hyvin kansainvälisiä ja niiden aiheet ympäri maailmaa levinneitä. Suomalaisten sananlaskujen perinne perustuu yhtäältä antiikkiin, keskiaikaan ja raamattuun sekä toisaalta taas Suomen yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kehitysvaiheisiin metsästys- ja kalastuskulttuurista maatalousyhteiskuntaan. Suomalaisten sananlaskujen tärkeimpiä lähteitä on suullisesti levitetty kansanrunous (Kalevala, Kanteletar) sekä sadut, tarut ja arvoitukset. Myös kirjallisuus, kielten ja kulttuurien välinen vaihto, ammatti- ja erikoiskielet sekä mainokset ovat sananlaskujen lähteitä.

Nykyisin vanhoja sananlaskuja on ryhdytty käyttämään uudessa, jopa vanhaa sananlaskua pilkkaavassa, muodossa. Esimerkkinä voin mainita sananlaskun ”Ei kysyvä tieltä eksy”, jonka voi kuulla nykyisin myös muodossa ”Ei kysyvä tiedä minne eksyy”.

Mikä on tyypillistä suomalaisille sananlaskuille?

ISK: Mielestäni suomalaisten sananlaskujen kieli on erittäin kiinnostavaa, opettavaa ja tärkeää. Siksi halusin julkaista kaksikielisen kokoelman. Saksassa on jo paljon suomen kieltä osaavia, sitä parhaillaan opettelevia tai kieltä tutkivia.

Tyypillistä suomalaisille sananlaskuille on tietyt kielelliset muodot (parempi…kuin), sanojen alkusointi, toisto sekä kalevalainen runomitta. Sananlaskun sointi on usein tärkeämpää kuin yksittäisen sanan merkitys. Kuvaava on myös lakoninen ilmaisu: lyhyt ja ytimekäs! Suomalaiset sananlaskut ovat ennemminkin konkreettisia kuin abstrakteja ja ne sisältävät elämänviisauksia usein hirtehishuumorin ja itseironian muodossa. Sananlaskuilla halutaan myös lohduttaa, sekä itseä että vastapuolta.
 

Kuinka hyvin sananlaskut kuvaavat suomalaista mentaliteettia. Mitä ne kertovat suomalaisista?

ISK: Sananlaskuista ei kannata tehdä suoria johtopäätöksiä, koska useat suomalaisilta vaikuttavat sananlaskut ovat kansainvälisiä ja muuallakin maailmassa tunnettuja. Suomalaiset ovat omaksuneet kansainvälisiä sananlaskuja, joita he ovat kuitenkin muokanneet sananmuodoiltaan ja kielikuviltaan suomalaiseen maailmakuvaan sopiviksi. Esimerkiksi sananalasku ”Ei kaksi kolmannetta” on saksaksi ”Aller guten Dinge sind drei” tai ”Köyhän ei kannata ostaa halpaa” vastaa saksan sananlaskua ”Wer billig kauft, kauft teuer.

Miten suomalaiset ja saksalaiset sananlaskut eroavat toisistaan vai ovatko ne samankaltaisia?

ISK: Vanhoissa tieteellisissä kokoelmissa on paljon saksalaisia sananlaskuja, joille on suomen kielessä vastaava suomenkielinen sananlasku. Ero saksan ja suomen sananlaskujen tulee lähinnä esiin niiden esiintymisessä kielenkäytössä. Suomessa yleisestikin käytetty sananlasku saattaa esiintyä saksan kielessä vain harvoin. Jos saksan- ja suomenkielisiä sananlaskuja vertaa, niin saksan sanonnat ovat ainakaan kieleltään opettavaisempia.

Mikä on lempisananlaskusi?

ISK: En voi nimetä ainoastaan yhtä sananlaskua, koska suomen kielessä on useita sananlaskuja, joista pidän ja käytän paljon. Tietty tilanne tai konteksti tuo minulle mieleen usein sellaisen suomalaisen sananlaskun, jolle ei löydy saksan kielestä vastinetta. Sananlaskuja, jotka voi kääntää saksaksi, mutta eivät ole kuitenkaan saksalaisia sananlaskuja, ovat ainakin seuraavat:Zwei Finnen brauchen kein Dolmetscher

Herroille ja hulluile ei pidä näyttää keskeneräistä työtä
Herren und Narren soll man keine halbfertige Arbeit zeigen

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu
Auf der Welt ist genug Platz für Geschrei

Käy piru pappilassakin
Der Teufel besucht auch das Pfarrhaus

Laiska töitään luettelee
Der Faule zählt seine Arbeiten auf

Vesi vanhin voitehista
Wasser ist das älteste Heilmittel

Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa
Ein Jahr macht den alten Menschen älter, zwei Jahre erziehen das
Kind

TulostaJaa kirjanmerkki

Päivitetty 15.4.2011


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot