Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

”Suomen kieli on erilainen, mutta ei vaikeampi kuin muutkaan kielet”, Suomen kielen professori Marko Pantermöller - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 22.6.2010 | Suomen suurlähetystö, Berliini

”Suomen kieli on erilainen, mutta ei vaikeampi kuin muutkaan kielet”, Suomen kielen professori Marko Pantermöller

Greifswaldin Ernst-Moritz-Arndt-yliopistossa voi opiskella suomen kieltä maisterin tutkintoon asti. Oppiaine on suosittu - suomen kieltä, kirjallisuutta ja kulttuuria opiskelee parhaillaan pääaineenaan yli sata opiskelijaa. Huhtikuun alusta lähtien fennistiikan oppituolia johtanut professori Marko Pantermöller piti virkaanastujaisluentonsa 21. kesäkuuta 2010. Tilaisuuden kunniaksi haastattelimme professoria.

Prof. Marko PantermöllerProfessori Marko Pantermöller piti virkaanastujaisluentonsa 21.6.2010.

 

 

 

 

 

 

 



Professori Marko Pantermöller, mikä sai teidät aikoinaan kiinnostumaan suomen kielestä?

MP: Olen jo aina ollut kiinnostunut kielistä, sekä äidinkielestä että vieraista kielistä. Koulussakin kävin erikoisluokkaa, jossa opetettiin tavallista enemmän vieraita kieliä. Kiinnostukseni vei minut Greifswaldin pohjoismaisten kielten laitokseen, jossa kirjoittauduin skandinavistiikan opiskelijaksi vuonna 1991. Toinenkin pääaine oli kuitenkin nopeasti löydettävä. Kiertelin humanistisen tiedekunnan eri laitoksia, mutta mikään ei saanut minua oikeasti syttymään. Palasin siis pohjoismaisten kielten laitokseen kysymään neuvoa ja kuulin, että tarjolla oli myös juuri uudistunut fennistiikan maisteriohjelma. Minusta tuli niin fennistiikan uudistetun ohjelman toinen opiskelija – alkuun ennen kaikkea pragmaattisista syistä.

Kyse oli siis pelkästä sattumasta. Se oli samanlainen sattuma kuin minun suomalainen etunimeni ja syntymäpäiväni, joka osuu J.V. Snellmanin syntymäpäivään. Se, että suomen kieli valloitti sydämeni ensimmäisestä opetusviikosta lähtien, sen sijaan ei enää ollut mikään sattuma. Opiskelu vaati alusta lähtien sitkeyttä ja minä halusin palkan panoksestani.

Miten luonnehtisitte suomen kieltä?

MP: Suomen kirjakieli on mielestäni hyvin säännönmukainen kieli. Sen oikeinkirjoitus on malliksi kelpaava, ja äänteellisestikään se ei aiheuta voittamattomia esteitä, vaikka ihan syntyperäinen ääntämys on ulkomaalaisille useimmiten liian iso haaste. Tutkijana voin sanoa, että suomen kirjakieli on pitkälti tietoisen kehitys- ja valintaprosessin tulos. Tähän seikkaan kiinnittyy tieteellinen kiinnostukseni erityisen vahvasti.

Maailmalla elää legenda, jonka mukaan suomi olisi erityisen vaikea kieli. Pitääkö se paikkansa? Onko suomea mielestänne vaikea oppia?

MP: Se on kuten sanottu, legenda. Sanoisin ehkä, että tarvitaan hieman enemmän kestävyyttä opiskelun alussa. Suomen kielen oppiminen on vahvasti konsekutiivinen prosessi, eli uuden oppiminen perustuu aiemmin opitulle. Liian aikaisin syntynyt pienikin aukko voi nopeasti kehittyä isommaksi ongelmaksi. Muuten sanoisin, että suomen kieli on erilainen, mutta ei sen takia vaikeampi kuin muutkaan kielet.

Mikä on Suomen kielen opetuksen tilanne Saksassa ja mitä voitaisiin vielä tehdä sen edistämiseksi?

MP: CIMO:n vuosittain julkaiseman „Suomea maailmalla“-nimisen julkaisun mukaan, suomea opetetaan 14:ssä Saksan yliopistossa. Suomen tilanne Saksassa näyttää ulospäin lähes mallikelpoiselta. Niin ei kuitenkaan kaikissa suhteissa ole. Yleiskatsaus välittää kuvan, joka yksinkertaisuudessaan vie helposti harhaan. Suomen kielen opetusta, joka johtaa edistyneisiin tai syvempiin suomen kielen ja kulttuurin taitoihin, tarjotaan vain harvoissa yliopistoissa.

Fennistiikkaa voi Greifswaldin lisäksi opiskella Kölnissä ja pienempänä skandinavistisena B.A. -lisäaineena Berliinissä. Niin Hampurissa, Göttingenissä kuin Münchenissäkin, missä suomi kuuluu fennougristiikan ohjelmaan, koko kieli-, kirjallisuuden ja kulttuurin opetus on enimmäkseen vain yhden opettajan harteilla. Kun on siirrytty uuteen BA-systeemiin, kirjoittautumisluvut ovat monissa fennougristiikan laitoksissa erittäin huolestuttavia. Näin ei fennistiikan oppiaineessa ole.

Hyvistä opiskelijaluvuista huolimatta fennistiikkakin elää akateemisessa ympäristössä, jossa korkeakoulupolitiikkaan lainataan keinoja yhä enemmän liikemaailmasta. Kilpailussa tuottavuudesta ja kannattavuudesta humanistiset aineet kärsivät miltei kaikissa Saksan yliopistoissa. Tätä taustaa vasten poliittinen tuki Suomesta on erittäin tärkeä. Olen todella kiitollinen siitä, että Suomessa eri tahoilla seurataan hyvin kiinnostuneesti, miten suomen kieli voi Saksan yliopistoissa. Tuntuu vaikealta kuvitella, missä olisimme ilman tätä poliittista tukea, CIMO:n antamasta käytännöllisestä tuesta puhumattakaan.
Tärkeä keino suomen kielen edistämiseksi on myös kehittää vetovoimaisia opetusohjelmia, joissa fennistiikan yhdistelmämahdollisuudet ulottuvat myös ylemmällä tasolla humanististen aineiden ulkopuolelle.

Mitä te uutena fennistiikan professorina haluatte erityisesti edistää?

MP: Henkilökunnaltaan niin pienessä aineessa kuin fennistiikka on yhteistyö muiden suomen kielen opetuspisteiden kanssa tosi tärkeää. Haluan jatkaa edeltäjäni Sirkka-Liisa Hahmon alkuun panemia toimenpiteitä saksansisäisen yhteistyön kehittämiseksi. Mutta myös naapurimaissa on fennistiikan oppituoleja, joiden suuntaan kannattaa olla yhteydessä entistä enemmän. Greifswaldin näkökulmasta lähin mahdollinen yhteistyökumppani löytyy Poznanin yliopistosta. Olen sen takia tosi iloinen, että professori Mrozewicz osallistuu virkaanastujaistilaisuuteeni.

Mikä motivoi nykyään nuoria suomen kielen pariin?

MP: Suomi on saksalaiselle nuorisolle niin kuin hyvä tuotemerkki! Kulttuurin alalla Suomen valtion kulttuurivientihanke osoittautui loistavaksi keinoksi saada lisää nuoria saksalaisia kiinnostumaan Suomen kulttuurista. Itse asiassa on melkein samantekevää, vetävätkö Suomen popmuusikot, huippu-urheilijat vai hyvin konkreettiset suunnitelmat vaikkapa tulevaisuudesta Suomessa opiskelijoita suomen kielen pariin. Tärkeää on, että opiskelusta ei tule pelkkä pakko- tai järkisuoritus. Erityisiä edellytyksiä ei tarvita. Tärkeintä ja joskus myös ongelmallisinta on perusteellinen äidinkielen hallinta.

Entä mihin suomea opiskelevilla nuorilla on mahdollisuus sijoittua myöhemmin työelämässä?

Tämä on tärkeä mutta monimutkainen kysymys, koska mahdollisuuksien kirjo on hyvin laaja. Kukin tapaus riippuu monista tekijöistä, kuten esimerkiksi aineyhdistelmästä ja opiskelijan halusta muuttaa työn perässä. Työmahdollisuuksia on muun muassa aikuiskoulutuksessa, sekä Suomessa että Saksassa, Suomeen suuntautuneissa saksalaisyrityksissä ja päinvastoin, media-alalla, matkailualalla jne. Suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta on harvalla, ja sen takia se on sitäkin painavampi meriitti! Suomen kielen ja kulttuurin osaaminen yhdistettynä muuttamishalukkuuteen tarjoaa ihan varmasti mahdollisuudet mitä mielenkiintoisimpiin työpaikkoihin.

Jos teidän pitäisi valita vaikein suomen kielen sana, mikä se olisi? Entä kaunein?

Äänteellisesti vaikeita sanoja ei nyt tule mieleen. Opiskelija-ajaltani muistan vielä seuraavat vastakkaisparit säännöllisenä kompastuskohteena:
”Minun täytyy” ⇔ ”Minun ei tarvitse”, ja ”molemmat” ⇔ ”ei kumpikaan”.
Kaunis on minusta paikkakunnan nimi ”Virrat”, vaikka olen käynyt siellä vain kerran.
 

Professori Marko Pantermöller

Professori Marko Pantermöller on opiskellut suomea Greifswaldin yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Hankenilla.

Pantermöller väitteli vuonna 2002 - sopivasti Elias Lönnrotin 200. syntymäpäivänä - vierassanojen sopeutumisesta suomen kieleen.

Pantermöllerin toisen väitöskirjan (n.s. habilitaation) aihe oli suomen abessiivi.



Suomen kielen opetus Greifswaldissa

Suomen kielen opetus Greifswaldin yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksessa käynnistyi jo vuonna 1921. Suomen kielen ja kirjallisuuden oppituoli perustettiin vuonna 1975.

Fennistiikka kattaa suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin lisäksi jossain määrin myös perustietoja muista itämerensuomalaisista kielistä, kuten virosta.

www.uni-greifswald.de

  

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 22.6.2010


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot