Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 9.6.2010 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland?

Suomi-Finland -liikennemerkki EU:n ulkorajalla. (c) LiikennevirastoSuomi-Finland -liikennemerkki EU:n ulkorajalla. (c) Liikennevirasto

Suomen kieli ihmetyttää ja ihastuttaa: Se eroaa selvästi maailman valtakielistä, ja kuulostaa kieltä osaamattomien korvissa varsin kummalliselta. Nimistössäkin on eroja Euroopan valtakieliin verrattuna. Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja mistä on peräisin nimi Suomi?

Suomen kieli kuuluu uralilaiseen kielikuntaan, johon nykyisistä valtiokielistä kuuluvat suomen kielen lisäksi unkarin ja viron kieli. Suomen kielellä on yhtäläisyyksiä molempien kielien kanssa, mutta yhtäläisyydet ovat lähinnä kieliopissa, joten suomalaiset eivät ymmärrä unkarin kieltä lainkaan ja viroakin vain vähän.

Muut uralilaiseen kielikuntaan kuuluvat kielet ovat lähinnä vähemmistökieliä, joita puhutaan pääosin Pohjois- ja Itä-Euroopassa sekä Siperiassa. Kielitutkijat ovat nykyään yhtä mieltä siitä, että uralilainen kielikunta ei ole sukua muille kielikunnille. Tästä johtuen myös suomen ja saksan kielet eroavat niin paljon toisistaan.

Sakseista syntyi Saksa

Suomen kielen sana saksa on syntynyt pohjoissaksalaisen saksien heimon ansiosta. Saksit ja suomalaiset kävivät 1200-luvulta lähtien kauppaa Itämeren alueen ja Pohjois-Saksan hansaliiton piirissä. Saksalaiset hansaliiton kauppiaat esittäytyivät suomalaisille nimellä Sachsen – tästä johtuen sanaa saksa käytettiin ennen suomen kielessä myös merkityksessä kauppamies.

Finlandin alkuperä latinassa

Finland-sana tulee latinan kielen sanasta fenni, joka tarkoittaa suomalaista. Alun perin sanan merkitys oli lappalainen tai saamelainen, mutta myöhemmin se on laajentunut kuvaamaan koko Suomen kansaa. Ensimmäisen kerran sana fenni esiintyy kirjallisessa muodossa vuonna 98 Tacituksen Germania-teoksessa. Sana on siis luultavasti lainasana germaanisista kielistä. Sanaa Finland tai vastaavia muotoja, kuten saksankielinen Finnland, käytetään yleisesti muissa kuin suomalais-ugrilaisissa kielissä.

Suomikin on lainasana

Nimen Suomi alkuperälle on vuosien saatossa esitetty monia selityksiä. Niissä taustaksi on esitetty muun muassa sanoja suo, suomiehen maa, siemenmaa, suoda tai suomu. Näillä selityksillä ei kuitenkaan ole tieteellistä perustaa. Vaikka ne toimivat vuosisatojen ajan ainoina selityksinä, ovat ne nykyisen tulkinnan mukaan vain hauskoja tarinoita. Tosin sitä yhtä oikeata ja tieteellisesti pätevää selitystä ei ole löydetty vielä. Seuraavassa lyhyesti kaksi uskottavinta tieteellistä selitystä Suomi-nimen alkuperästä:

  • Eräiden tutkimusten mukaan Suomi onkin varhaisten muuttajien tuoma lainasana. Historiallisesti sanan alkuperä viittaa 4000 vuoden takaiseen kantaväestön muuttoon Baltian alueelta Suomen rannikolle. Suomen etelärannikolle annettiin kantaväestön silloisen Baltian kielen mukaan nimeksi žeme, joka tarkoitti alavaa maata. Seuraavien vuosisatojen aikana nimi muutti muotoaan useita kertoja, kun se vaelsi heimolta toiselle ja muokkautui kielten ja murteiden vaihtuessa. Sanan muoto ja merkitys muuttuivat pikkuhiljaa; ensin sana vaihtui šämäksi, sen jälkeen šaameksi. Näistä sanoista ovat muodostuneet vielä nykyäänkin käytössä olevat sanat Suomi, Häme ja saame
  • Toinen hyvin uskottava selitys on, että sanan suomi alkuperä pohjautuu ikivanhan indoeurooppalaisen kielen ihmistä tarkoittavaan sanaan ćoma, joka periytyi varhaiskantasuomalaisille asukkaille heidän itsestään käyttämäksi nimityksesi. Selitys on kielitieteellisesti uskottava, sillä useiden kansojen nimet perustuvat ihmistä tai miestä tarkoittaneisiin sanoihin.

Vanhin tunnettu kirjoitusasu sanasta suomi löytyy Pähkinäsaaren rauhan rajakirjasta vuodelta 1323, jossa se ilmestyy muodossa Somewesi, Suomenvesi, ja tarkoittaa Viipurinlahtea tai sen pohjukkaa. Sanaa Suomi on alun perin tarkoittanut Varsinais-Suomea. Sanan merkitys laajeni 1300-luvun loppupuolella, jolloin sitä alettiin käyttää Varsinais-Suomen, Satakunnan, Hämeen, Pohjanmaan, Savon ja Karjalan yhteisnimenä. 

Lähteet:

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Suomalais-ugrilainen seura
Nykysuomen sanakirja osa 6: etymologinen sanakirja (WSOY)
Otavan Suuri Ensyklopedia osa 17
Suomalainen paikannimikirja

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 10.6.2010


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot