Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Fredrik Pacius - suomalaisen musiikin isä - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.3.2009 | Suomen pääkonsulaatti, Hampuri

Fredrik Pacius - suomalaisen musiikin isä

PaciusFredrik Pacius (1809-1891)

Suomalaisille Pacius on tullut tutuksi Maamme-laulun säveltäjänä. Pacius-juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden tutustua "Suomen musiikin isän" muuhun tuotantoon ja elämään. Paciuksen syntymäpäivänä 19.3.2009 julkistettiin Hampurin raatihuoneen kupeessa Pacius-muistolaatta, jota seurasi Pacius-iltamat. Lokakuussa Hampurin raatihuoneella järjestetään Pacius-aiheinen näyttely.

Kauppias Ludwig Paciuksen perheen esikoinen, Fredrik (Friedrich) Pacius, syntyi Hampurissa 19.3.1809. Hän kävi Hampurin arvostettua Johanneum-koulua ja aloitti varhain viuluopinnot. Pacius aloitti myös säveltämisen jo nuoruusvuosinaan. Ensimmäisiin säilyneisiin sävellyksiin kuului muun muassa kokoelma äidille omistettuja yksinlauluja ja jousijousikvartetto. Sattuma kuitenkin käänsi Paciuksen elämän suunnan Ruotsiin ja vuonna 1828 hän aloitti Tukholman Kuninkaallisen hoviorkesterin ensiviulistina.

Vuonna 1834 Paciuksen tie vei Helsinkiin ja hänet nimitettiin musiikinopettajaksi Keisarilliseen Aleksanterin-yliopistoon (Helsingin yliopistoon). Käytännössä Paciuksesta tuli koko kaupungin musiikinjohtaja. Pacius oppi Tukholma-vuosinaan ruotsin kielen, mikä auttoi häntä kotiutumaan Helsinkiin. Pacius ystävystyi monien kulttuurivaikuttajien kuten kuten Z. Topeliuksen, J. L. Runebergin, Elias Lönnrotin sekä J. V. Snellmanin kanssa. Pysyvästi Pacius asettui Helsinkiin vuonna 1835 ja hän aloitti heti konsertti- ja sävellystoiminnan. 

Maamme-laulun tie kansallislauluksi

muistolaatan julkistaminenPacius-muistolaatan julkistamistilaisuus Hampurissa 19.3.2009.

Pacius kuului aikansa arvostetuimpien säveltäjien joukkoon. Häntä luonnehdittiin jo elinaikanaan "Suomen musiikin isäksi". Pacius oli monipuolinen ja ammattitaitoinen säveltäjä.  Maamme-laulun lisäksi hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuului ensimmäinen Suomessa sävelletty ooppera, Kaarle-kuninkaan metsästys, Suomen laulu sekä lukuisia muita lauluja, kuoroteoksia ja konserttoja. Lisäksi Pacius osallistui aktiivisesti Helsingin musiikkielämän rakentamiseen.

Fredrik Paciuksen säveltämästä Maamme-laulusta on tullut kansallislaulu ja kansallinen symboli. Laulua on yleisesti pidetty tärkeimpänä lauluna, joka jokaisen suomalaisen tulisi osata. Fredrik Pacius sävelsi Maamme-laulun vuonna 1848 ylioppilaiden Flooran päivän kevätjuhlaa varten. Paciuksen tavoitteena ei siis ollut säveltää kansallislaulua. Tilaisuudella oli kuitenkin suuri merkitys, sillä se aloitti Maamme-laulun matkan kansallislauluksi.

Pacius-juhlavuoden tapahtumia Saksassa ja Suomessa 

Pacius-muistolaattaPacius-muistolaatta Hampurin raatihuoneen kupeessa lähellä Paciuksen lapsuuden kotia.

Pacius-juhlavuotta juhlistetaan sekä Hampurissa että Helsingissä lukuisin eri tilaisuuksin ja näyttelyin. Pacius-juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden tutustua "Suomen musiikin isän" elämään ja tuotantoon. Paciuksen syntymäpäivänä 19.3.2009 julkistettiin Hampurin raatihuoneen kupeessa Pacius-muistolaatta, mitä seurasi esitelmien ja musiikin täyttämät Pacius-iltamat. Lokakuussa Hampurin raatihuoneella järjestetään Pacius-aiheinen näyttely.

Helsingin Kansalliskirjaston Galleriassa järjestetään 18.3.-3.10.2009 Paciuksen 200-vuotisjuhlavuoden päänäyttely "Kotimaana musiikki". Näyttelyssä esitellään Paciuksen elämää, toimintaa ja sävellystuotantoa. Esillä on muun muassa originaaleja piirroksia ja valokuvia yksityiskokoelmista ja Yliopistomuseosta sekä ainutlaatuista Paciuksen kirje-, päiväkirja- ja muuta biografista aineistoa. Kevään ja syksyn aikana Kansalliskirjastossa järjestetään lisäksi Pacius-konsertteja.

 

Lisätietoa:

Fimic

Virtual Finland

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.3.2009


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot