Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Suomen historian suurin käteiskauppa - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 27.12.2006

Suomen historian suurin käteiskauppa

Eljas Repo, päätoimittaja, Arvopaperi-lehti Suomen historian toiseksi suurin yrityskauppa syntyi, kun Sampo ilmoitti marraskuussa myyvänsä Sampo Pankin. Summa oli neljä miljardia euroa. Arvoltaan suurin kauppa syntyi, kun teknohuumassa

Sonera meni osaksi ruotsalaista Teliaa. Sonera vaihtoi omistajaa osakevaihdolla, mutta Sampo Pankin kauppa on suurin käteisellä rahalla tehty yrityskauppa Suomessa.

Marraskuun 9. päivänä Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos piti tyytyväisenä tiedotustilaisuutta. Hänellä oli monta syytä hymyyn. Ensiksi kauppasumma oli ennätyksellinen ja lisäksi koko käteissumma tulee Sammolle verovapaasti. Taannoinen verouudistus teki käyttöomaisuusmyynneistä verovapaita. Neljä miljardia euroa antaa Wahlroosille, entiselle yritysjärjestelijälle mahdollisuuden uudenlaisiin yritysostoihin.

Uutinen kaupasta nosti Sampo Oyj:n pörssikurssia 10 prosenttia, mikä rikasti myös Wahlroosia itseään. Hän omistaa Sampo Oyj:stä 2,1 prosenttia. Tuona päivänä Wahlroosin osakepotin arvo kasvoi 210 miljoonasta eurosta 230 miljoonaan euroon.

Björn ”Nalle” Wahlroos, 53, tuli julkisuuden valokiilaan jo koulupoikana. Hänen isänsä oli värikäs virkamies, kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos. Koulupoikana Nalle ei valinnut isänsä aatemaailmaa, vaan marssi taistolaisten eli äärivasemmiston riveissä.

Punalippu jäi, kun Nalle aloitti kansantaloustieteen opinnot Hankenilla, jossa hän oli professori jo alta 30-vuoden ikävuoden. Ennen pankkiuraansa Wahlroos ehti jo professoroida myös Yhdysvalloissa Brownin ja Northwesternin yliopistoissa.

Wahlroos valittiin 1985 suomenruotsalaisen rahan ytimeen eli SYP:n johtokuntaan. Suomi syöksyi 1990-luvulla lamaan, jolloin pankit panivat isoja yrityksiä konkurssiin. Se oli kurjaa aikaa pankin johtokunnassa, josta Wahlroos lähti. Hän nappasi itselleen SYP:n yritysjärjestelyosaston ja perusti pankkiiriliikkeen nimeltä Mandatum.

Wahlroos palasi perinteiseen pankkibisnekseen, kun Mandatum hankki vaikeuksiin ajautuneen pienen liikepankki Interbankin. Vuosi oli 1998.

Vaikeuksien pelastajaksi Wahlroos ilmaantui myös Sampoon 2001. Hieman aikaisemmin oli fuusioitu vanha vakuutusyhtiö Sampo sekä valtion omistama Leonia-Postipankki. Näistä kahdesta muodostettiin finanssikonserni. Uudella konsernilla oli vaikeuksia fuusion läpiviennissä ja samanaikaisesti yhtiö kärsi johtajakriisistä. Wahlroosin edeltäjä oli epäiltynä sisäpiirikaupoista.

Wahlroosia tarvittiin pelastajaksi ja näin hän sai neuvoteltua hyvän vaihtosuhteen omistamansa Mandatumin osakkeille. Järjestelyn seurauksena Wahlroosista tuli Sammon omistaja 2,1 prosentilla.

Wahlroos vaihtoi pikimmiten Sammon johdon ja ryhtyi pyörittelemään strategiaa. Lopputuloksena syntyi kolme yksikköä: Sampo Pankki, henkivakuutusyhtiö Henki Sampo (Sampo Life) sekä pohjoismainen vahinkovakuutusyhtiö If.

Wahlroosin ja Sammon tie nykymuotoon ei ole kulkenut suoraviivaisesti. Innolla sampolaiset olivat hankkimassa norjalaista Storebandia, mutta hanke kaatui norjalaisten vastustukseen. Sampo oli iso omistaja Skandiassa, mutta yhteistyö ei sujunut ja Sampo luopui Skandian valtaamisesta.

Strategiapoukkoilun jälkeen Sampo lähti määrätietoisesti rakentamaan vahinkovakuutusyhtiö Ifiä, joka oli ensiksi pohjoismainen vakuutusyhtiöiden yhteisyritys ja sittemmin Sammon täysin omistama tytär. Nykyisin If on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja kakkonen vahinkovakuuttajana Baltiassa.

Pankkitoiminnassa Sampo Pankki sai hyvän aseman Suomessa, mutta Pohjoismaissa se jäi pikkupeluriksi. Sampo Pankin rahkeet eivät olisi riittäneet kilpailussa Nordean, Danske Bankin, SEB:in ja Handelsbankenin kanssa. Näin ainakin Wahlroos perusteli, miksi Sampo Pankki kannatti myydä pois. Wahlroosin maailmassa pieni ei ole kaunista, ja kolmossija suomalaisessa vähittäispankkibisneksessä on Wahlroosin ajattelussa pientä.
Danske Bankille kaupassa siirtyvät kaikki Sampo Pankki -konsernin yhtiöt mukaan lukien Baltian ja Venäjän tytäryhtiöt sekä useita sijoituspalveluyrityksiä. Myytyjen toimintojen osuus Sampo-konsernin tuloksesta oli tammi-syyskuussa 31 prosenttia ja nettovarallisuudesta 25 prosenttia.
Wahlroosin mukaan vahinkovakuutus ei oikein hyvin istu pankkitoimintaan. Pankkijakelun osuus vakuutusyhtiö Ifin myynnistä on ollut pieni, sen sijaan henkivakuutusten myynti pankeissa on mennyt paremmin. Wahlroosin Sampoon jää Henki Sampo (Sampo Life). Danske Bankin kanssa on tehty sopimus myös Henki Sammon henki- ja eläkevakuutusten myynnistä Sampo Pankin kautta.
Luultavasti Henki Sampokin olisi myyty, mutta ostajan rahkeet eivät tällä kertaa riittäneet. Henki Sammon vakuutuskannan ja omaisuuden arvo oli 1,5 miljardia euroa. Henkivakuutusbisnes on lähempänä pankki- kuin vahinkovakuutusbisnestä.
Danske Bank pääsee Sampo Pankkiin sisään vasta vuoden 2007 alkupuolella, kun yhtiökokoukset ja viranomaiset ovat kaupan hyväksyneet.
Suomessa ja skandinaavisessa lehdistössä syntyi heti spekulaatio siitä, mitä Nalle Wahlroos keksii seuraavaksi. Neljä miljardia ylimääräistä rahaa riittäisi aika isoon yritysostoon. Veikkauksissa on esitetty laajentumista venäläiseen vakuutusbisnekseen tai ruotsalaisten pankkien nurkkien ostoon. Wahlroos on itse naurahdellut; ja sanonut, jos emme mitään keksi, niin rahat jaetaan osakkeenomistajille.
Tuskin Wahlroos ryhtyy kokopäiväiseksi kartanon omistajaksi ja maanviljelijäksi, vaikka senkin olisi mahdollista. Hän on Suomen suurin sokerijuurikkaan viljelijä. Sokerijuurikkaan viljely ei olisi kannattavaa pohjoisella pallonpuoliskolla, ellei tätä Suomi ja EU tukisi. Wahlroos on saanut maatilalleen tukea yli 150 000 euroa.
Danske Bank ei ostanut Sampo-nimeä vain ainoastaan Sampo Pankki –nimen. Suunnitelmien mukaan Sampo Pankki jatkaa tällä nimellä, vaikka tuleekin osaksi Danske Bankia, mutta Sampo Oyj ja www.sampo.fi säilyvät Wahlroosin valtakunnassa. Sampo-nimellä on Suomessa historiallinen merkitys. Sampo on suomalaisessa kansallistarusto Kalevalassa taianomainen ja ihmeellinen rikkauksia jauhava mylly, jota sen kaima Sampo Oyj on ollut Wahlroosille ja kaikille sen osakkaille.

Eljas Repo, päätoimittaja
Arvopaperi-lehti

Tulosta

Päivitetty 27.12.2006


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot