Pääkonsuli Erja Tikka seuraa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria Pohjois-Saksassa. Blogissaan hän kertoo suomalais-saksalaisesta yhteistyöstä, tärkeimmistä tapahtumista Saksassa kuten myös omista kokemuksistaan ja vaikutelmistaan. Ja te, hyvät lukijat, olette tervetulleita antamaan kommentteja!
Suomessa valitaan tämän vuoden alussa uusi tasavallan presidentti Tarja Halosen jälkeen, joka on hoitanut tehtävää ensimmäisenä naispresidenttinä enimmäisajan eli kaksi kuusivuotiskautta. Halonen tunnetaan ja muistetaan myös Hampurissa, jossa hän avasi keväällä 2008 Hampurin suuret satamafestivaalit Suomen ollessa niiden kumppanimaa. Hän puhui silloin myös Hampurin kuululla Überseeklubilla.
Varsinainen presidentinvaalipäivä on 22. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, käydään toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken 5. helmikuuta. Kansalaisemme voivat halutessaan käydä äänestämässä jo ennakolta ja tämä ennakkoäänestys toteutetaan myös ulkomailla. Niinpä meidänkin vuotemme Hampurin pääkonsulaatissa alkoi vaalien toimittamisella.
Hampurissa kävi ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestyksessä 570 äänestäjää, noin neljänneksen enemmän kuin 6 vuotta sitten. Ensi kertaa alueellamme saattoi äänestää myös Hannoverin kunniakonsulaatissa, jossa kävi 119 henkeä ja Kielin kunniakonsulaatissa, jossa kävi 48. Pohjois-Saksasta lähti siis 747 ääntä laskettavaksi Suomeen. Vajaan vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa äänestäjiä oli alueellamme 530, mikä sekin oli enemmän kuin aikaisemmissa vaaleissa.
Muualla Saksassa annettiin presidentinvaalin 1. kierroksella 2549 ääntä, eniten Berliinissä (758), Münchenissä (556), Frankfurtissa (542) ja Düsseldorfissa (452).
Erityisesti presidentinvaalit saavat siis ulkomailla asuvat suomalaiset liikkeelle, ja äänestämään tullaan pitkienkin matkojen takaa. Suomi-talon edessä keskellä Hampuria liehui vaalipäivinä Suomen vaakunalippu. Äänioikeuden käyttäminen on monelle juhlallinen ja jännittäväkin tilanne. Silloin koetaan vahvasti, että ollaan Suomen kansalaisia, kuulutaan yhteen ja ollaan kiinnostuneista oman maan tulevaisuudesta.
Vaikka avioliitto ja perhe tai työ on merkinnyt kotiutumista toiseen maahan vuosikymmenienkin ajaksi, oikeus vaikuttaa synnyinmaan valtionpäämiehen valintaan on tärkeä asia. Presidentti tunnetaan ja hänet koetaan omaksi, synnyinmaan johtohahmoksi. Ehdokkaina on kokeneita poliitikkoja ja ansioituneita julkisuuden henkilöitä, jotka ovat ulkomailla asuville tutumpia kuin eduskuntavaalien ehdokkaat. Nykyaikana tietoa vaihtoehdoista ei tarvitse enää hankkia sukulaisten ja ystävien avulla, vaan valintaa ja vaalikampanjan seuraamista helpottaa tietysti internet. Kaikilla ehdokkailla on omat verkkosivut ja television vaalitenttejä ja niihin liittyvää keskustelua voi seurata netistä. Suurimpien tiedotusvälineiden verkkosivuilla on myös ns. vaalikoneet, joiden avulla voi vertailla ehdokkaiden kannanottojen yhteensopivuutta omien mielipiteiden kanssa.
Vakinaisesti Pohjois-Saksassa asuvien lisäksi meillä kävi äänestämässä paljon nuoria, opiskelijoita, työkomennuksella olevia, raskaan liikenteen kuljettajia ja muita matkalaisia. Joukossa oli myös huomattavan useita Saksassa syntyneen suomalaissukupolven edustajia, joista moni äänesti ensi kerran. Suomalaissaksalaisten perheiden lapset ovat jo 1980-luvulta lähtien saaneet äitinsä ja myöhemmin molempien vanhempien kansalaisuuden ja voineet aikuistuttuaan pitää sen osoitettuaan pysyviä siteitä Suomeen. Muutama vuosi sitten Suomessa säädettiin laki kaksoiskansalaisuudesta, jonka nojalla aiemmin esim. avioliiton vuoksi kansalaisuutensa menettäneet tai heidän lapsensa saattoivat saada Suomen kansalaisuuden takaisin.
Suuri enemmistö Saksan suomalaisista on tänne opiskelemaan tai töihin tulleita naisia. He ovat sitten avioituneet täällä, mutta pitäneet yllä suomalaisuutensa, puhuneet lapsilleen suomea, kannustaneet heitä osallistumaan viikottaisiin kielikouluihin, vieneet heitä lomilla Suomeen ja kasvattaneet lapset molempiin kulttuureihin. Nämä uuden polven ulkosuomalaiset ovat tärkeitä yhdyssiteitä Suomen ja asuinmaansa välillä. Mahdollisuus osallistua Suomen presidentinvaaliin ja sen edellyttämä perehtyminen maamme politiikkaan ja presidenttiehdokkaisiin on omiaan tiiivistämään sidettä Suomeen ja vahvistamaan identiteetin suomalaista puolikasta.
Suomen tasavallan presidentillä ei enää ole niin paljon valtaa kuin aiempina vuosikymmeninä. Perustuslakiuudistuksilla on vallan painopistettä siirretty parlamentaarisessa vastuussa olevalle hallitukselle, ja esimerkiksi EU-asiat kuuluvat pääministerille ja hallitukselle. Perustuslain mukaan presidentti johtaa silti Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Hänen roolinsa suhteissa ulkovaltojen, etenkin EU:n ulkopuolisten maiden valtionpäämiehiin on keskeinen, samoin YK-politiikassa. Presidentti on Suomessa myös puolustusvoimien ylipäällikkö. Presidentin asemaa kansakunnan johdossa korostaa myös se, että hänet valitaan suoralla kansanvaalilla ja sihen osallistutaan aktiivisemmin kuin eduskunta- tai kunnallisvaaleihin.
Pääkonsulaatin pienelle henkilökunnalle ennakkoäänestyksen järjestäminen on iso ponnistus, mutta hyvin mieluisa ja palkitseva tehtävä. On ilo tavata satoja saksansuomalaisia ja palvella heitä kansalaisoikeutensa toteuttamisessa.
Sunnuntai-iltana 22. tammikuuta tiedämme, ratkeaako vaali jo silloin vai tapaammeko äänestäjät uudelleen toisella kierroksella 25.-28. tammikuuta. (Hampuri: 25.-28.1. klo 12.00-18.00, Kiel 26.1. klo 14.00-19.00, Hannover 27.1. klo 14.00-19.00).
Mielipidetutkimuksissa entisellä valtiovarainministeri ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistöllä (kokoomus) on ollut pitkä etumatka muihin nähden. Vaalikampanjan päästyä vauhtiin se on kuitenkin kaventunut ja muut ehdokkaat, ovat kirineet. Entinen moninkertainen ulkoministeri Paavo Väyrynen (keskusta) ja rauhanvälitystehtävissä ansioitunut kansanedustaja Pekka Haavisto (vihreät) ovat viimeisimpien galluppien valossa vahvimmin kilpailemassa kakkossijasta. Muita ehdokkaita ovat viime kevään eduskuntavaalien jytkyvoittaja, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. entinen kaksinkertainen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (SDP), vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki, vähemmistövaltuutettu ja entinen kansanedustaja Eva Biaudet (ruotsalainen kansanpuolue) ja europarlamentin jäsen, entinen kävelyn maailmanmestari Sari Essayah ( kristillisdemokraatit).
Erja Tikka, 17.1.2012
Kommentit (0)
