Pääkonsuli Erja Tikka seuraa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria Pohjois-Saksassa. Blogissaan hän kertoo suomalais-saksalaisesta yhteistyöstä, tärkeimmistä tapahtumista Saksassa kuten myös omista kokemuksistaan ja vaikutelmistaan. Ja te, hyvät lukijat, olette tervetulleita antamaan kommentteja!
Arvoisat lukijat,
pistäydyin viime viikon lopulla Husumin tuulivoimamessuilla, joista on 20 vuoden aikana kasvanut maailman suurin tuulivoima-alan kohtaamispaikka. Pieneen 22 000 asukkaan Husumiin oli saapunut 40 000 messuvierasta, mikä näkyi ja tuntui etenkin liikennejärjestelyissä. Vieraat joutuivat myös majoittumaan lähikaupunkeihin, aina Hampuriin asti.
Ajomatkalla Pohjanmeren rannalle ymmärsi kyllä, miksi nämä messut järjestetään juuri Husumissa ja Schleswig-Holsteinin osavaltiossa. Tuulimyllyjä näkyi silmän kantamattomiin tien molemmin puolin. Schleswig-Holsteinissa tuotetaankin jo 40 prosenttia sähköstä tuulivoimalla ja tavoitteena on kattaa sillä tulevaisuudessa yli puolet osavaltion energiatarpeesta. Tuulienergia työllistää siellä yli 7000 ihmistä.
Pohjois-Saksan rannikoilla tuulivoima on uusiutuvana energiamuotona hyvin suotuisa. Vuoden 2009 alusta voimaan tulleen uusiutuvia energialähteitä suosivan energialain ("Erneubare-Energien-Gesetz") tavoitteena on nostaa koko maassa uusiutuvan energian osuus sähkönjakelusta 25 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Pohjanmeren ja Itämeren rannikoille tulee lähivuosina myös valtavia offshore-tuulivoimapuistoja, 30 Pohjanmerelle ja 10 Itämerelle.. Yhteensä 2500 uuden tuulimyllyn odotetaan tuottavan 12 000 megawattia sähköä, mikä riittäisi noin 12 miljoonalle taloudelle. Näin luodaan noin 30 000 uutta työpaikkaa. Saksalainen tuulivoimateollisuus on myös merkittävää vientiteollisuutta.
Saksalaissuomalainen kauppakamari, Invest in Finland ja Baltic Sea Forum sekä pääkonsulaatti olivat järjestäneet messujen yhteyteen tiedotustilaisuuden tuulivoiman näkymistä Suomessa. Erityisesti haluttiin esitellä hallituksen viime keväänä hyväksymää energiapakettia, joka niinikään suosii uusiutuvia energialähteitä. Suomessahan uusiutuvan energian osuus on Ruotsin jälkeen korkein EU:ssa, yli 30 prosenttia, mutta se johtuu pitkälti metsäteollisuuden käyttämästä bioenergiasta. Lähimpien 10 vuoden aikana uusiutuvien osuus on tarkoitus nostaa 38 prosenttiin ja siihen tarvitaan myös tuulivoimaa. Sen osuus on nyt vain 0,3 prosenttia, mutta se halutaan kaksikymmenkertaistaa. 10 seuraavan vuoden aikana Suomeen on tarkoitus pystyttää 1.000 uutta tuulimyllyä.
Suomi on siis tuulivoima-alan näkökulmasta ”luvattu maa”. Tilaisuuden alustajat kertoivat kehitysnäkymistä, hallituksen juuri eduskunnalle antamasta syöttötariffeja koskevasta laista ja ainutlaatuisesta tuuliatlaksesta, jossa on kartoitettu maan tuulisimmat alueet. Ajatuksena oli houkutella kansainvälisiä ja saksalaisia tuulivoimayrityksiä myös investoimaan Suomeen.
Valitettavasti Husumin messuilla oli tällaisten tiedotustilaisuuksien kesken kova kilpailu ja osanottajajoukko jäi vähäiseksi. Sitä innokkaammin paikalle saapuneet kyselivät juuri syöttötariffien voimaantulosta ja muista toimintaedellytyksistä. Saimme kuulla, että mitä todennäköisimmin 1.1.2011 voimaan tulevan lain mukaan tuulivoiman tavoitehinta on 83,5 euroa/MWh ja nousee ensimmäisten kolmen vuoden ajan jopa 105,3 euroon/MWh, jos hanke toteutetaan 31.12.2012 mennessä.
Näissä tehtävissä oppii aina uutta. Olin jossain nähnyt yllättäviä lukuja tuulivoima-alan kasvusta Suomessa, mutta nyt sain niille vahvistuksen. Vaikka sen osuus on omassa energiataloudessamme vielä niin pieni, työllistää tämä nouseva ala jo 4000 henkeä ja yritykset kansainvälistyvät hyvää vauhtia ja vievät maailmalle miljardin euron edestä. Tilaisuudessa esittäytyi muun muassa WinWinD, joka on kehittänyt pohjoisiin olosuhteisiin lämmitettävät siivet, jolloin myllyä ei tarvitse niiden jäätymisen vuoksi pysäyttää. Tämä tuntui kiinnostavan paikalla olevia mahdollisia sijoittajia kovasti. Yritys lanseerasi messuilla myös uusimman 3 megawatin turbiininsa. Multimegawattiturbiineja valmistavalla WinWinDilla on tuotantolaitokset sekä Haminassa että Intian Chennaissa.
Olin messupäivän aamuna tavannut Suomi-talossa Kotka-Hamina-seutuvaliokunnan jäseniä, jotka kävivät Hampurissa Kotkan kaupunginjohtajan Henry Lindelöfin johdolla. He olivat myös kiinnostuneita tuulivoimasta Pohjois-Saksassa, olihan Haminan kaupunginjohtaja myös mukana. Ryhmä jatkoi Hampurista Kotkan ystävyyskaupunkiin Lyypekkiin. Seutuvaliokunta pyrkii tekemään Helsinki-Pietari-reittiä tunnetuksi edullisena ja hyvin toimivana kuljetusväylänä pohjoissaksalaisille toimijoille. Sovimmekin kehittävämme tämän teeman merkeissä yhteistyötä sopivissa tapahtumissa ensi vuonna.
Erja Tikka, 28.9.2010
Kommentit (0)
Hampuri 20.9.2010
Hyvät lukijat,
nyt kun olen ollut Hampurissa Suomen pääkonsulina vuoden ja sisäänajovaihe on takana, on aika aloittaa tämän blogin julkaiseminen. Tarkoitukseni on aikatauluistani riippuen kerran viikossa tai kahdessa kertoa työstäni, tapahtumista, kokemuksista ja vaikutelmista Pohjois-Saksassa.
Toivotan Teidät, hyvät lukijat, tervetulleiksi kommentoimaan ja antamaan kulloisistakin teemoista hyviä vinkkejä sekä meille pääkonsulaatissa että muille blogin lukijoille.
Menneen viikon alkua sävytti Itämeri-yhteistyö, jota me pääkonsulaatissa sekä seuraamme että omalta osaltamme edistämme. Toimialueeseemme kuuluvat Pohjois-Saksan osavaltiot, etenkin Hampuri, Schleswig-Holstein ja Mecklenburg-Vorpommern, nimittäin katsovat Itämeren suuntaan ja myös vaikuttavat koko Saksan Itämeri-politiikkaan. Ruotsin Berliinin suurlähettiläs Ruth Jacobi kävi Hampurissa ja esitelmöi Baltic Sea Forumin tilaisuudessa EU:n Itämeri-strategiasta ja sen jatkosta. Sehän hyväksyttiin vajaa vuosi sitten Ruotsin puheenjohtajuuskaudella. Tilaisuudessa virisi vilkas keskustelu, jossa korostettiin EU:n Itämeri-maiden ja Venäjän välisten yhteyksien merkitystä. Sain itsekin käyttää puheenvuoron, jossa toin esille Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden aikaansaannoksia, kuten Pietarin jätevesien puhdistamon. Samalla kerroin Helsingissä viime helmikuussa pidetyn Itämeri-huippukokouksen tuloksista.
Alueiden välinen Itämeri-yhteistyö oli pääteemana, kun Varsinais-Suomen liiton johto vieraili Hampurissa 15-16. syyskuuta. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva kertoi heti alkutapaamisessa Raatihuoneella, että he olivat tulleet kolkuttamaan Hampurin ovea yhteistyömielessä, ja Hampurin senaatin edustajat lupasivat oven olevan auki.
Varsinais-Suomella ja Turulla on hyvät lähtökohdat Itämeren alueiden yhteistyön kehittämiseen sekä merenkulkuperinteidensä että pitkäaikaisten ja läheisten Pietari-yhteyksiensä vuoksi. Varsinkin viime mainitut kiinnostavat Hampurissa, joka myös on luonut vahvat suhteet Itämeren alueen koilliseen metropoliin. Tapaamisille tulee varmaan jatkoa ja konkreettista sisältöä.
Minulla oli ilo kertoa varsinaissuomalaisille, että Turun kulttuuripääkaupunkivuosi
2011 on tämän vuoden tapahtumissamme ollut pääteemana, niin myös loka-marraskuun vaihteessa pidettävillä Hanseboot-messuilla sekä itsenäisyyspäivän tilaisuuksissamme. Ensi vuonna Hampuri on EU:n ympäristöpääkaupunki samaan aikaan kuin Turku on kulttuuripääkaupunki. Yhteisiä hankkeita on jo suunnitteilla. Ja marraskuun alussa tulevat myös Lounais-Suomen satamat esittäytymään Hampuriin. Yksi pääkonsulaattimme tehtävistä on yhteistyöverkostojen kehittäminen ja tukeminen Pohjois-Saksan ja Suomen välillä, On hienoa, että Turku, Varsinais-Suomi ja Lounais-Suomen rannikkokaupungit ovat tässä vahvasti mukana.
Raatihuoneella käytyjen virallisten keskustelujen lisäksi delegaatio perehtyi Hampurin satamaan parin tunnin veneajelulla Hampurin Sataman edustajan, kapteeni evp. Fritz-Wilhelm Jensenin mainion ja valaisevan selostuksen siivittämänä. Vaikka emme ehtineet käydä 72 neliökilometrin laajuisen alueen joka puolella, teki sataman suuruus ja nykyaikaisuus syvän vaikutuksen.
Varsinais-Suomen liiton johto tutustui myös uuteen Hafen City-kaupunginosaan ja jatkoi Hampurista pohjoiseen tutustuen Flensburgin lähellä tuulivoimapuistoon. Voimakas tuuli esti ohjelmaan suunnitellun nousun tuulimyllyn ”nuppiin”, mutta muutoin retki oli kuulemma tosi mielenkiintoinen. Pohjois-Saksassahan tuulivoimaa on rakennettu paljon ja sillä tuotetaan jo 19 % alueen sähköstä. Meillä Suomessa ollaan vielä alkutekijöissä Saksaan verrattuna. Tällä viikolla olen mukana, kun suomalaisia alan yrityksiä ja yhteistyömahdollisuuksia esitellään Husumin tuulivoimamessuilla.
Harmikseni en ennättänyt.mukaan retkelle tuulivoimapuistoon, sillä torstaina oli tilaisuus kuulla livenä Hampurin uutta, elokuun lopulla valittua ”pääministeriä” eli 1. pormestaria Christoph Ahlhausia. Hän oli edellisenä päivänä esittänyt Bürgerschaftissa eli Hampurin osavaltioparlamentissa hallitusjulistuksensa ja puhui nyt kristillisdemokraattien CDU:n talousvaltuuskunnan lounastilaisuudessa. Täkäläiset lehdet olivat valitelleet samana aamuna sitä, ettei Ahlhaus parlamenttipuheessaan kertonut konkreettisesti, mistä Hampurin senaatti aikoo säästää velkaantumisen hidastamiseksi vaadittavat puoli miljardia ensi vuonna. Torstain puheessaan hän puolustautui sillä, että senaatti kokoontuu päättämään säästökohteista vasta tällä viikolla. Hän vakuutti myös, että säästöt harkitaan hyvin tarkkaan eikä kiireessä tehdä huonoja päätöksiä. Ja vaikka osavaltioparlamentin vaalit ovat jo 18 kuukauden kuluttua, senaatti aikoo pitää kiinni säästölinjastaan protesteja pelkäämättä.
Toisaalta Ahlhaus saattoi todeta, että Hampuri on selviytynyt talouskriisistä ennakoitua paremmin ja nopeammin. Satamaliikenne kasvaa jälleen hyvää vauhtia etenkin Aasian ja Amerikan viennissä, Airbus-koneita tilataan ja työpaikat lisääntyvät. Hän vakuutti kiitolliselle, elinkeinoelämää edustavalle kuulijakunnalle, että talouselämän kestävien toimintaedellytysten vahvistaminen on johtoajatus. Hampuriin ja sen liepeille haalitaan lisää tuotannollista toimintaa logistiikan lisäksi, jottei esimerkiksi kaikkia koneiden osia tarvitse kuljettaa rekkarallina Etelä-Saksasta.
Ensi vuoden ympäristöpääkaupunkiteemaan liittyen Ahlhausin visio on tehdä Hampurista ympäristöteknologian johtava alue, ”Green Silicon Valley”. Siihen on hyvät edellytykset, sillä esimerkiksi tuulivoima-alan maailmanlaajuisesti johtavia yrityksiä on jo sijoittunut Hampuriin ja lisää on luvassa. Myös ympäristöteknologian tutkimukseen, tuotekehitykseen ja alan koulutukseen panostetaan.Tämän toivoisi kiinnostavan myös suomalaisia alan yrityksiä. Näiden yhteyksien luomiseen me pääkonsulaatissakin osallistumme. Palaan ympäristöpääkaupunkivuoden sisältöön, kun sen ohjelma marraskuun puolivälissä julkistetaan.
Menneen viikon huippuhetkiin kuului myös nykykirjallisuutemme kirkkaimman kansainvälisen tähden Sofi Oksasen ensiesiintyminen Hampurissa Harbourfront-kirjallisuusfestivaalilla. Hänestä oli jo ennakolta iso haastattelu Stern-viikkolehdessä ja artikkeli Hamburger Abendblattissa. Niinpä Cap San Diego-laivan ruumassa oleva sali oli tupaten täynnä. Puhdistus on ilmestynyt hiljattain saksaksi sekä kirjana että tunnettujen saksalaisnäyttelijöiden lukemana äänikirjana.
Anna Thalbach, yksi Saksan ykkösnäyttelijöistä, luki illan aikana vakuuttavalla taidolla näytteitä romaanista, ja kirjailija vastaili kysymyksiin Viron historiasta, Suomen ja Viron eroavuuksista, naisten asemasta ja menestysromaaninsa taustoista. Tunnelma oli innostunut, mutta minua jäi häiritsemään juontajan tietty ylimalkaisuus, johon teoksen jo tunteva osa yleisöäkin reagoi. Erityisesti pahoittelen sitä, että hän ei nostanut Puhdistuksen saksantajaa lainkaan esiin, ei edes nimeä mainiten. Tohtori Angela Plöger on onnistunut erinomaisesti Sofi Oksasen värikkään ja vivahteikkaan ilmaisun muuntamisessa saksankielelle ja ansaitsee oman huomionsa ja tunnustuksensa.
Sovimmekin, että Sofi Oksanen tulee uudelleen Hampuriin, ja järjestämme kirjallisen illan medialle ja muulle kirjallisuusväelle virka-asunnossani, niin pian kuin hänen tiivis aikataulunsa antaa myöden.
Olen vakuuttunut, että Puhdistuksen kansainvälinen menestys jatkuu myös saksankielisellä alueella. Samalla se varmasti vetää huomiota muuhunkin suomalaiseen nykykirjallisuuteen ja edesauttaa valmistautumista Frankfurtin kirjamessuihin 2014, jolloin Suomi on niillä päävieraan asemassa.
Valitettavasti viime kevään tuhkapilvi jätti Hampurissa pidetyn kirjallisuustapahtuman ohjelmaan aukkoja, kuten Kjell Westön ja Matti Röngän esiintymisten peruuntumisen. Mutta ne on mahdollista korvata tulevissa tapahtumissa.
Erja Tikka, 21.9.2010
Kommentit (1)
