Merkelin joukkueessa

Suomalaiset kysyvät minulta usein, miltä Suomi näyttää pohjoissaksalaisesta näkökulmasta ja tunnetaanko täällä Suomea. Onnekseni voin vastata, että ei Suomi täällä tuntematon ole, monet ovat maassamme käyneet ja monilla on vankat yhteistyösiteet Suomen suuntaan, myös yrityksillä, kunnilla ja kaupungeilla, jopa osavaltioilla.

Kesäkuun puolivälin tienoilla Suomi ja suomalaissaksalaiset yhteydet olivat täällä erityisen paljon esillä. Viikon sisään mahtui niin hyviä kuin huonompiakin uutisia.

Euron kriisin aikana Suomi on saksalaisessa mediassa saanut tunnustusta julkisen taloutensa kurinalaisesti hoitaneena, luottokelpoisuudeltaan AAA-luokan maana, joka vaatii kaikilta yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamista. Tässä Suomen ja Saksan näkemykset ovat yhdensuuntaiset. Pääministeri Jyrki Katainen sai näistä ansioista 12. kesäkuuta Berliinissä CDU:n talousneuvoston jakaman Ludvig Erhardt-mitalin. Hampurin päälehti Hamburger Abendblatt sijoittikin hänet Merkelin joukkueeseen viikonloppunumeronsa teema-artikkelissa, joka käsitteli EU:n poliittista pelikenttää ajankohtaisin jalkapallovertauksin.

Rauhanvälittäjä palkittiin

Samalla viikolla kuin nykyinen pääministeri, palkittiin Saksassa myös entinen tasavallan presidentti ja rauhannobelisti Martti Ahtisaari, joka sai 17. kesäkuuta Kielissä Weltwirtschaft- palkinnon. Paikalla onnittelemassa olivat niin tuore liittopresidentti Joachim Gauck kuin Schleswig-Holsteinin vasta valittu pääministeri Torsten Albig. Liittopresidentti Gauck luonnehti Ahtisaarta rauhanvälittäjäksi kolmella mantereella, jonka saavutukset rohkaisevat erityisellä tavalla. Hän on onnistunut purkamaan jännitteitä ja auttanut konflikteista kauan kärsineitä ihmisiä takaisin normaaliin elämään. Kielin Maalmantalouden instituutti jakaa maailmantalouspalkintonsa vuosittain kolmelle tieteessä, taloudessa ja politiikassa ansioituneelle panoksesta kestävän globaalitalouden hyväksi. Tilaisuus on osa tunnettua Kielin viikkoa, Pohjois-Euroopan suurinta kesätapahtumaa kolmine miljoonine kävijöineen.

Liittovaltion presidentti Gauck palkintojenjakotilaisuudessa Kielissä pääkonsuli Inmi K. Pattersonin sekä pääkonsuli Erja Tikan kanssa.

Logistiikkaosaajat

Suomea ja Pohjois-Saksaa yhdistää Itämeri ja logistiikka. Suomi on Hampurin sataman neljänneksi suurin asiakasmaa ja tärkeä reitti Venäjän suuntaan. Pääkonsulaatti järjesti hampurilaisten yhteistyökumppaniensa kanssa 13. kesäkuuta saksalaissuomalaisen logistiikkafoorumin transfairlog-messujen yhteydessä, joilla Suomen keskeiset satamat ja logistiikkayritykset esittäytyivät. Sopivasti ennen foorumiamme ilmestyi Maailmanpankin logistiikkaosaamisen indeksi, jossa Suomi saavutti kolmannen ja Saksa neljännen sijan Singaporen ja Hongkongin ollessa vertailun kärjessä. Euroopan maista Suomi ja Saksa ovat siis parhaita logistiikkaosaajia. Foorumissa todettiin, että yhteisiä haasteita, mutta myös mahdollisuuksia on paljon. Aiheesta on tulossa artikkeleita alan ammattilehtiin, joiden toimittajat vierailivat kutsustamme Suomessa.

IT-ala murroksessa

Myös Pohjois-Saksan media on seurannut Nokian vaikeuksia ja uutisoi sen massiiviset irtisanomiset. Painopiste oli eteläsaksalaisen Ulmin 700 työpaikan menetyksessä. 3700 Nokia-työpaikan samanaikainen häviäminen Suomessa jäi vähemmälle huomiolle. Samanlaista reaktiota kuin muutaman vuoden takainen Bochumin tehtaiden sulkeminen Nokia-uutinen ei kuitenkaan synnyttänyt. Ulmilaisilla ei pitäisikään olla vaikeuksia työllistyä uudelleen, sillä koko maassa on pulaa tietotekniikka-alan ammattilaisista. Myös Pohjois-Saksassa ja etenkin Hampurissa kerrotaan olevan kysyntää jopa tuhansille insinööreille, IT-insinöörit mukaan lukien. Ehkä täällä aukeaisi mahdollisuuksia myös suomalaisille osaajille, vaikka hartaasti toivomme heidän löytävän paikkansa Suomeen syntyvissä uusissa alan yrityksissä.

Kulttuurin tähdet loistavat

Suomalainen kulttuuri on varsin usein esillä Pohjois-Saksassa. Esa-Pekka Salonen johti kesäkuun puolivälissä NDR:n sinfoniaorkesteria Hampurissa ja samalla esitettiin hänen oma viulukonserttonsa. Se oli tapaus, joka näkyi vahvasti niin lehdissä kuin TV-uutisissakin. Sekä klassisen että rockin ja jazzin suomalaistähdet saavat täällä toistuvasti huomiota. Kesä-heinäkuun vaihteessa esimerkiksi UMO, Iiro Rantala ja Duo Lepistö-Lehti ovat mukana Jazz Balticassa.

Helsingin muotoilupääkaupunkivuosi on myös saanut palstatilaa mukavasti ja se on yksi pääkonsulaattimme tämän vuoden toimintateemoista.

Suomalaista elämäntapaa kuvataan saksalaisissa tiedotusvälineissä usein erikoisten kilpailulajiemme kuten akankannon, suojalkapallon tai kännykänheiton valossa. Tärkeä myös Suomea esillä pitävä media on NDR:n kuukausittainen Ostseereport-TV-ohjelma, jonka 25-vuotista taivalta äskettäin juhlistettiin lähettämällä helluntaiyönä monen tunnin kooste sen ohjelmista. Suomi-osuuden teemana oli sisu, johon tietysti perehdyttiin - kaikella sympatialla -. kestävyyttä vaativien kilpailulajien ja luonnonolosuhteiden kautta.

Juhannuslähetys TV:ssä

Ja myös kesämme kohokohtaa juhannusta voi juhlia Saksassa television välityksellä. Arte-kanava välittää nimittäin 16 tunnin mittaisen lähetyksen juhannuksen vietosta Suomessa perjantaina 22.6. illasta aamuyölle. Lähetys näkyy myös Ranskassa ja Suomessa Yle Teemalla.

Itse matkustan kyllä aitoon juhannukseen ja omaan mökkisaunaan. Television kautta ei voi kokea tuoreen koivuvastan tuoksua eikä valoisan kesäyön ihmeellisyyttä.

Logistiikka-ala suurien haasteiden edessä