Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Juhannus on keskiyön auringon juhla - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 23.6.2011 | Suomen suurlähetystö, Berliini

Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy

25. kesäkuuta on yöttömän yön juhannuslauantai, jolloin Suomi pysähtyy juhlimaan keskikesää. Perheet ja ystäväpiirit irrottautuvat yhdessä arjesta ja kokoontuvat metsämökkeihin Suomen tuhansien järvien rannoille. Juhannuksena saunotaan, uidaan ja juhlitaan pitkälle yöhön tai aamuun asti.

Das Abbrennen der Juhannusfeuer gehört zu den Traditionen von Juhannus. © Rovaniemen kaupunki© Rovaniemen kaupunki

Juhla seisauttaa koko maan: grillattavat pitää muistaa ostaa hyvissä ajoin ennen viikonloppua. Loimutulella valmistettava illallinen nautitaan saunan lämmetessä, ja kylmä olut virkistää uimarit kokkoa sytyttämään. Hiljaisena ja ujona tunnettu kansa palaa luonnon helmaan ja vapautuu romanttisen yöauringon alla.

Juhannusperinteet eurooppalaista kulttuurihistoriaa

Suomen kielen sana juhannus viittaa kristilliseen kalenteriin, Johannes Kastajan juhlaan. Juhannuksen vieton historia ulottuu kuitenkin aina pakanalliselle ajalle asti. Monet juhlan perinteistä juontavat juurensa esikristilliseen ja yleiseurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan, jolla haluttiin kunnioittaa kesäpäivänseisausta.

JuhannustanssitTanssit kuuluvat juhannuksen perinteisiin. © VisitFinland

Juhannukseen liittyvät myös monenlaiset uskomukset ja taiat, joilla pyrittiin varmistamaan tulevan sadon ja maidonsaannin onnistuminen sekä naimaonni. Juhannussauna, juhannushäät ja juhannustanssit kuuluvat edelleen kiinteästi Suomen juhannukseen.

Kokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevätjuhlien yhteydessä. Suomessa juhannuskokot roihusivat ensin maamme itäisissä osissa ja sieltä ne ovat levinneet 1900-luvun aikana koko maahan. Kokon polttoon liittyy uskomuksia hedelmällisyydestä ja pahojen henkien karkottamisesta.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella kokon korvaa juhannussalko, joka koristellaan lehdin ja kukkasin. Salko on aikoinaan ollut osa skandinaavista pakanallista hedelmällisyysriittiä.

On myös mahdollista, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin ja näin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 23.6.2011


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot