Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä 28.2. - Suomen suurlähetystö, Berliini : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Berliini

Botschaft von Finnland
Rauchstraße 1, 10787 Berlin
Puh. +49-30-50 50 30
S-posti: info.berlin@formin.fi

Deutsch | Suomi | Svenska |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 25.2.2003 | Suomen pääkonsulaatti, Hampuri

Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.

Suomen kansalliseepoksen Kalevalan päivää vietetään Suomessa 28.2. Kalevala sai oman merkkipäivänsä jo 1800-luvun loppupuolella yliopiston piirissä.

Almanakassa Kalevalan päivä on ollut vuodesta 1950 epävirallisena liputuspäivänä. Lisämäärite "suomalaisen kultuurin päivä" otettiin käyttöön 1978, jolloin päivästä tuli lippulainsäädännön uudistuksen myötä myös virallinen liputuspäivä.

Kalevalan päivän kehittyminen kansalliseksi juhlaksi nivoutuu voimakkaasti Elias Lönnrotin (1802-1884) elämäntyöhön. Elias Lönnrot kokosi lukemattomilla matkoillaan keräämänsä runot ja laulut yhtenäiseksi eepokseksi ja päiväsi Kalevalan ensimmäisen painoksen, eli Vanhan Kalevalan, esipuheen 28. helmikuuta 1835. Uusi laajempi Kalevala ilmestyi vuonna 1849.


Elias Lönnrot (1802 - 1884)

Vuonna 1885 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjesti Kalevalan ilmestymisen 50-vuotispäivänä suuret juhlat yliopiston juhlasalissa. Myös muilla paikkakunnilla järjestettiin samanaikaisesti pienempiä tilaisuuksia, mutta kansallista merkkipäivää Kalevalan päivästä ei kuitenkaan vielä tullut. 1900-luvun alussa kehittyi Runebergin päivästä yhä enemmän ruotsinkielisen väestönosan oma merkkipäivä, kun taas suomenkielisen väestön mielenkiinto kohdistui yhä enemmän suomalaiskansalliseen Kalevalan päivään. Päivä oli kansan juhlapäivä, ei pelkästään herrasväen juhla. Kalevalaa pidettiin todisteena Suomen kansan vuosituhantisesta olemassaolosta ja vahvisti siten sen omaa identiteettiä.

Vuonna 1919 perustettiin Kalevala-seura, joka sittemmin hoiti Kalevalan päivän järjestelyt ja edisti sen tunnettavuutta. Kansalliseepos oli omiaan kohottamaan nuoren itsenäistyneen Suomen itsetuntoa. Maailmansotien aikana Kalevalasta löytyi yhtälailla puolustusta sotimiselle kuin sodan jälkeen rauhan sanomaa.


perinteiset karjalanpiirakat

Nykyajan Kalevalan päivän viettotapa on sopeutettu ajan henkeen. Ohjelmistoon voi kuulua tangoa, rokkia ja hyvinkin ennakkoluulottomia Kalevalan tulkintoja. Jokainen sukupolvi on löytänyt oman Kalevalansa. Lapsille on julkaistu omia kertomuksia Kalevalasta. 1960-luvulla ilmestyi Lasten kultainen Kalevala (Aili Konttinen) ja Kalevalan tarinoita (Martti Haavio). Lastenkirjailija ja sarjakuvapiirtäjä Mauri Kunnas julkaisi Kalevala-muunnelman Koirien Kalevalan 1992. Vuonna 2002 ilmestyi Kirsti Mäkisen kirjoittama ja taiteilija Pirkko-Liisa Surojeginin kuvittama Suomen lasten Kalevala, joka sisältää kaikki kansalliseepoksen tarinat suorasanaisesti kerrottuina.

Kalevalan päivään ei liity mitään varsinaista ruokaperinnettä, ruokapöytään sopii mikä tahansa perinteinen suomalainen ruokalaji. 1930-luvulla aikakauslehdet neuvoivat emäntiä käyttämään kattaukseen geometrisin aihein koristettua kaitaliinaa ja tarjoiluastioina puusta ja tuohesta valmistettuja leipäkoreja, voirasioita ja suola-astioita.

Kalevala on käännetty 53 kielelle. Ensimmäinen käännös Uudesta Kalevalasta oli saksankielinen ja ilmestyi vuonna 1852.

Kalevala, ensimmäinen runo:

Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan.
Sanat suussani sulavat,
puhe'et putoelevat,
kielelläni kerkiävät,
hampahilleni hajoovat

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kalevalaseura

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.2.2003


© Suomen suurlähetystö, Berliini | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot